Muistan yhden lapsuuteni teatterikäynneistä. Menimme katsomaan isän ja äidin kanssa Seitsemää veljestä Kansallisteatteriin. Olin alle kouluikäinen – ehkä viisivuotias – ja muistan purppuraisen esiripun ja pikku-Eeron, jota näytteli tänä vuonna edesmennyt Juha Muje. Hän juoksenteli lavalla villinä ja nokkelana.
Varmaan kävimme katsomassa pääkaupungin muitakin nähtävyyksiä, mutta ainoa, mikä reissulta jäi mieleen, oli käynti Kansallisteatterissa.
Kun olin toisella kymmenellä, pyrin näyttelemään Laulavaan Trappin perheeseen. Koe-esiinnyin Peter Franzénin kanssa. Peter pääsikin näytelmään, minä en. Hänestä tuli näyttelijä, minusta poliitikko.
Mutta kuka muistaa minun tai kovinkaan monen poliitikon puheita? Ei varmaan monikaan, mutta Rukajärven tien tuntevat melkein kaikki ja Franzénin hienon roolisuorituksen Veikko Huovisen kirjoittamassa ja Markku Pölösen ohjaamassa Koirankynnen leikkaajassa on nähnyt melko moni suomalainen.