Palvelunestohyökkäyksiä, katkenneet tietoliikennekaapelit, GPS-häirintää ja laajat sähkökatkot. Tutut uutisaiheet kertovat meille jatkuvasti muutoksessa olevasta turvallisuus- ja informaatioympäristöstämme, jossa toimimme, ja jossa suomalaisten yrityksien on pystyttävä rakentamaan kasvua ja kilpailukykyä sekä kehittämään puolustus- ja turvallisuustoimijoiden kykyä hoitaa tehtäviään.
Kun yhteiskunta ja palvelut digitalisoituvat, ja olemme koko ajan enemmän riippuvaisia datasta ja tietoverkoista, myös tietoisuus informaatioympäristömme toimivuudesta ja digitaalisen turvallisuuden merkityksestä on noussut – mutta ei riittävästi.
Tieto- ja kyberturva on suurimmalla osalla organisaatioita jo hyvällä tasolla, mutta se ei yksin riitä erilaisissa häiriötilanteissa. Sen lisäksi organisaatioiden tulisi huolehtia myös muun muassa datan hallinnasta ja turvaamisesta, riskienhallinnasta ja varautumisesta sekä häiriötilanteiden hallinnasta ja jatkuvuuden turvaamisesta.
Näin ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden TeknoBaron mukaan yli puolella teknologiateollisuuden yrityksistä ei ole kirjallista jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmaa häiriötilanteiden varalle.
Jos suunnitelmaa ei ole, eikä testattuja toimintamalleja ja prosesseja, on selvää, että organisaatio on hyvin haavoittuvainen. Toiminnan häiriintymiseen ei välttämättä tarvita edes tarkoituksellista vaikuttamista ulkoisen tahon toimesta, vaan siihen voi riittää häiriö tietoliikenneverkossa tai pidempiaikainen sähkökatko.
Informaatioympäristön ja digitaalisen toimintaympäristön turvallisuuden varmistamisessa on kyse kansallisesta turvallisuudestamme sekä koko yhteiskunnan ja sen elintärkeiden toimintojen turvaamisesta, mutta samalla myös kansallisesta kilpailu- ja kasvukyvystämme. Siksi on erityisen tärkeää, että organisaatiot tunnistavat muuttuneen toimintaympäristön vaatimukset sekä sen mukana tuomat riskit, uhkat ja mahdollisuudet.
Organisaatioiden on jatkossa oltava valmiita investoimaan oman turvallisuutensa kehittämiseen, ja sitä kautta toimintansa jatkuvuuden varmistamiseen. Tämän päivän menestyjät ovat niitä, jotka ymmärtävät informaatioympäristön merkityksen ja digitaalisen turvallisuuden kokonaisvaltaisesti – läpi organisaation, verkostojen ja koko yhteiskunnan.
Digitaalinen turvallisuus ei ole vain teknologiaa. Se on ajattelutapa ja keskeinen mahdollistaja, osa huoltovarmuutta, joka takaa elintärkeiden toimintojemme jatkuvuuden, elinkeinoelämän innovaatiot ja yhteiskunnallisen kehityksen jatkuvasti muuttuvassa ja ennalta arvaamattomassa turvallisuusympäristössämme.
Kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta rakennetaan yhteistyössä. Viranomaisten lisäksi elinkeinoelämällä on tässä keskeinen rooli – paljon suurempi kuin usein ajatellaan. Tästä esimerkkeinä muun muassa energia-, liikenne-, finanssi-, elintarvike-, sote- ja monet teollisuuden alan toimijat, ei pelkästään perinteinen puolustusteollisuus.
Rakennetaan yhdessä toimivaa ja turvallista digiyhteiskuntaa, joka ei tule pysähtymään yllätyksiin.
Harri Suni
eversti evp., liiketoimintajohtaja, Digia Oyj