Kouluruoka: Oulun kou­luis­sa ja päi­vä­ko­deis­sa tar­joil­lun oudon ha­jui­sen jau­he­li­ha­kei­ton syy selvisi

Oulu: Val­tuus­ton uusi pu­heen­joh­ta­ja Jarmo J. Husso pitää po­li­tiik­kaa lasten leik­ki­nä 70-lu­kuun ver­rat­tu­na

Kolumni: Tapasin Teuvo Hak­ka­rai­sen Brys­se­lis­sä ja kysyin, ha­luaa­ko hän yhä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­rik­si

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

De­mo­kra­tian el­py­mi­nen edel­lyt­tää vahvaa me­dia-alaa

Jos tiedotusvälineet ovat vaikeuksissa, myös demokratia on vaikeuksissa. Euroopan johtajat pääsivät kesällä sopuun historiallisesta elpymispaketista koronakriisin ratkaisemiseksi, ja kriisin vaikutukset ovat ulottuneet myös media-alaan. Tulojen jyrkkä lasku alalla – useissa maissa lähes 80 prosenttia – vaarantaa demokratiamme.

Tilanne on paradoksaalinen: vaikka lukijakuntaa ja muuta yleisöä on ennätyksellisen paljon, tulot ovat mainonnan vähentymisen vuoksi ennätyksellisen alhaiset. Samaan aikaan lähes puolet eurooppalaisista pitää verkkouutisia maansa ja EU:n politiikkaa koskevan tiedon tärkeimpänä lähteenä. Kun uutiset siirtyivät verkkoon, monet sisällöntuottajat ja toimittajat jäivät vauhdista. Etenkin paikalliset mediayritykset, jotka ovat usein lähimpänä yleisöään, ovat vaarassa.

Digitaaliteknologia on luonut uusia mahdollisuuksia saada ja jakaa tietoa. Samalla se on kuitenkin tuonut mukanaan uusia sananvapauteen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen kohdistuvia uhkia. Riskit liittyvät vahvasti verkkoalustojen portinvartijanrooliin ja markkinaosuuteen.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.