Ukraina pyrkii Euroopan johtajien tuella hilaamaan Yhdysvaltoja takaisin Euroopan kannalle. Näin arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu maanantaina ennen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin, Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin sekä joukon Euroopan johtajien suunniteltuja tapaamisia maanantai-iltana Washingtonissa. Tapaamisissa oli määrä käsitellä rauhan saamista Ukrainaan.
Trump tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin perjantaina Alaskassa. Pesun mukaan Yhdysvaltain positio liikkui tuolloin muutaman askeleen Venäjän suuntaan, ja se haluttaisiin hilata takaisin kohti länttä.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan tilanne ennen maanantain tapaamista muistutti aikaa ennen kesäkuun Naton huippukokousta, jolloin pelättiin Trumpin heittävän Ukrainan bussin alle. Kokouksen jälkeen Trump kuitenkin puhui hyvin paljolti samaa kieltä Euroopan johtajien kanssa. Mieli vaikutti jälleen muuttuneen.
– Siitähän puhutaan, että Trumpin mielialaan vaikuttaa poikkeuksellisen paljon se, kenen kanssa hän on viimeksi keskustellut, Teivainen sanoi STT:lle maanantaina.
– Varmaankin Venäjän ulkopolitiikan johdossa mietittiin Naton huippukokousta, että miten eurooppalaiset onnistuivat mielistelemään onnistuneesti Trumpia. Vaikuttaa siltä, että nyt Putin onnistui jossain määrin samaan tapaan.
Eurooppa vastaan Trump
Pesun mukaan lännen tulisi pitää mielessä, miten tilannetta voitaisiin ohjata aidosti Ukrainalle suotuisempaan suuntaan.
– Riski on, että Venäjän asema suhteessa Ukrainaan koko ajan vahvistuu. Jonkin ajan päästä Ukraina voi olla pakotettu miettimään paljon huonompia ratkaisuja mitä nyt.
Tilanne on epämukava Euroopan johtajille, joille Ukrainan alueiden luovuttaminen Venäjälle ei ole helppo pala nieltäväksi. Teivainen arvioi, että eurooppalaisten Nato-johtajien näkemykset alueluovutusten suhteen eroavat Trumpin näkemyksistä, mutta julkisuuteen asiaa ei korosteta.
Euroopassa haluttaisiin ensin aselepo, mutta Trump havittelee välitöntä rauhaa. Verbaalinen konflikti Trumpin kanssa halutaan välttää.
– Eroa ei ole haluttu korostaa, koska on todettu, että Trumpille kun sanoo ikävästi, sillä voi olla myös haitallisia seuraamuksia, Teivainen arvioi.
Venäjällä ei tarvetta myönnytyksiin
Teivainen arvioi maanantaina, että Venäjän ehdot Ukrainan suhteen eivät ole juuri muuttuneet. Ainoastaan Euroopan ja Yhdysvaltojen antamat turvatakuut ovat asia, johon Venäjä näyttää suhtautuvan hyväksyvämmin.
Venäjällä ei ole syytä olla myöntyvä osapuoli, kun sen asema on tällä hetkellä niin vahva.
– Ei ole näköpiirissä, että Venäjä olisi joustamassa etenkään siitä periaatteesta, että Ukrainan pitää luovuttaa Venäjälle alueita, Teivainen sanoo.
Jotta Venäjä olisi aidosti halukas tulemaan länttä vastaan puolitiehen ja joustamaan tavoitteitaan, tulisi Venäjän Pesun mukaan ajatella, että sodan jatkamisesta olisi sille merkittävää haittaa.
– Mutta yleiskuva ei näytä siltä, että Venäjän tarvitsisi tällaisia myönnytyksiä tällä hetkellä tehdä. Tai ainakaan julkisuuteen ei ole tullut mitään sellaisia syitä tai tekijöitä, Pesu sanoo.
Pesun mukaan Ukrainan asema ei kuitenkaan ole niin epätoivoinen, että sen täytyisi hyväksyä rauha millä tahansa Yhdysvaltain ja Venäjän sanelemilla ehdoilla.