Toimitusministeristön ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Venäjän Suomeen kohdistamien viestien kanssa on kestettävä nyt merivettä. Haavisto kommentoi asiaa STT:lle sen jälkeen, kun hän oli allekirjoittanut julkilausuman maiden välisestä 6G-yhteistyöstä ulkoministeri Antony Blinkenin kanssa.
Suomi on aiemmin muun muassa antanut nootin Venäjälle, koska Suomen edustustojen rahaliikenne Venäjällä on estetty. Haavisto kertasi Suomen puolestaan pyrkineen auttamaan Venäjää saamaan oman Suomen-edustustonsa rahaliikennettä kuntoon, vaikka pankit ovat olleet pakotteiden takia varovaisina ja myös Venäjällä on ollut vaikeuksia.
Syyksi Venäjän Suomeen kohdistamiin reaktioihin Haavisto paikantaa Ukraina-avun.
– Olen sanonut, että vähän pitää kestää merivettä, kun ollaan tällaisessa tilanteessa. Ollaan Venäjän aloittamassa sodassa Ukrainaa vastaan. Ja Suomi on selkeästi asettunut tukemaan Ukrainaa, jolla on oikeus puolustaa itseään. Ja tästä sitten seuraa erilaisia reaktioita, hän sanoi.
Venäjä on vastannut Suomen noottiin ja sanonut Suomen voivan käyttää yhtä pankkia nimeämättä sitä. Haaviston mukaan neuvottelut ja keskustelut asiasta jatkuvat.
Suomi on Haaviston mukaan samassa veneessä monen muun eurooppalaisen maan kanssa ja kyse on todennäköisesti siitä, että EU tukee vahvasti Ukrainaa.
Blinken vetosi Venäjän kansaan
Antony Blinken vetosi Helsingin kaupungintalolla pitämässään puheessa Ukrainaan hyökänneen Venäjän kansaan toteamalla, ettei Yhdysvallat ole heidän vihollisensa. Blinken torjui Venäjän propagandassaan maalaaman asetelman, jonka mukaan Venäjän todellinen vastustaja Ukrainassa olisi Yhdysvallat sekä muut länsimaat.
– Yhdysvallat ei ole vihollisenne. Rauhallinen ja menestyvä Venäjä on myös Yhdysvaltain etu, mutta Yhdysvallat ei voi valita sitä tulevaisuutta puolestanne, Blinken sanoi.
Blinken sanoi Yhdysvaltojen tehneen kaiken voitavansa Ukrainan sodan välttämiseksi ja tarjonneen Venäjälle avoimen diplomaattisen tien ulos konfliktista, mutta Venäjä valitsi tästä huolimatta sodan.
Puheessaan Blinken kävi perusteellisesti kohta kohdalta läpi sitä, millä kaikilla tavoilla Venäjän viime vuonna aloittama laaja hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt Venäjää ja johtanut päinvastaiseen tulokseen kuin mitä Venäjän presidentti Vladimir Putin tavoitteli.
– Venäjä on merkittävästi heikommassa tilassa kuin ennen hyökkäystään, niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin geopoliittisestikin. Siinä missä Putin halusi osoittaa voimansa, hän on paljastanut heikkoutensa. Siinä missä Putin halusi jakaa meitä, hän on yhdistänyt meidät. Minkä hän halusi estää, hän sai toteutumaan, Blinken sanoi.
Blinken uskoo Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutuvan pian
Esimerkkeinä Venäjän tavoitteiden epäonnistumisesta Blinken mainitsi Naton yhdentymisen, voimistumisen ja Suomen liittymisen sotilasliittoon sen 31. jäsenmaana. Blinkenin mukaan pian myös Ruotsi nähtäisiin 32. jäsenmaana. Ruotsin jäsenyyttä estävät vielä ratifiointejaan panttaavat Turkki ja Unkari.
Blinken kuvaili pitävänsä valtavan merkityksellisenä ja historiallisena hetkeä, jolloin Suomen lippu nousi salkoon sotilasliitto Naton päämajassa. Yhdysvaltain ulkoministeri korosti puheensa alussa Suomen talvisodan ja Ukrainan sodan välisiä yhtäläisyyksiä. Molemmissa sodissa hyökkääjän terroritaktiikat näyttelivät suurta roolia.
– Monille suomalaisille vuoden 1939 ja vuoden 2022 väliset yhtäläisyydet olivat silmäänpistäviä ja hätkähdyttäviä. Suomalaiset ymmärsivät, että jos Venäjä on valmis rikkomaan YK:n peruskirjan perusperiaatteita Ukrainassa, se vaarantaa myös Suomen rauhan ja turvallisuuden. Sen ymmärsimme mekin, Blinken sanoi.
Ukrainan Nato-yhteistyö puheissa
Haavisto kertoi käyneensä keskusteluissaan Blinkenin kanssa läpi Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisiä asioita ja Naton epävirallisen ulkoministerikokouksen antia. Yksi keskeinen teema oli Ukrainan Nato-yhteistyö.
Kokouksista tulleiden viestien perusteella on pääteltävissä, että Ukrainan Nato-jäsenyys ei ole edelleenkään etenemässä pikakaistaa.
– Varmasti tällä hetkellä, kun ollaan sotaa käyvän maan tilanteessa on kaikkein tärkeintä, että tälle maalle voidaan kanavoida apua. Yhdysvallatkin korosti tämän avun pitkäaikaisuutta eli mahdollisimman pitkiä sitoumuksia pitäisi saada aikaan, Haavisto sanoi.
Tällöin tavallaan tullaan jo Haaviston mukaan Ukrainan turvatakuisiin ja siihen, mikä on nyt Ukrainan kannalta paras turvatakuu.
– Ja se on varmaan se, että heillä on toimivat ja hyvin varustetut puolustusvoimat tulevaisuudessa.
Yksimielisyys löytyy Haaviston mukaan siitä, että Ukrainan asevoimia kehitetään vielä nykyistä toimivimmiksi ja tehokkaimmiksi. Haavisto myös sanoi Suomen olevan sitoutunut Ukrainan Nato-perspektiiviin, jonka maa sai jo vuonna 2008.
– Varmaan sitten, kun eletään rauhan maailmassa, niin myöskin sekä Nato-jäsenyys että EU-jäsenyys tuovat lisää tätä turvaa.
Kolmikantatapaaminen kiikarissa
Kuuma keskustelunaihe on tällä hetkellä myös Ruotsin Nato-jäsenyys, jossa Turkkiin ja sen presidenttiin Recep Tayyip Erdoganiin on kohdistettu painetta Ruotsin hyväksymiseksi. Kyse on siitä, saadaanko Ruotsi jäseneksi ennen Naton heinäkuun huippukokousta Liettuan Vilnassa.
– Yhdysvallat on tietysti omalta puoleltaan vaikuttanut. Presidentti (Joe) Bidenin onnittelusoitto presidentti Erdoganille on tullut julkisuuteen. Tai hän on kertonut, että Ruotsi oli siinä keskustelussa esillä.
Suomelle olisi Haaviston mukaan tärkeää, että Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmikantakokous voisi kokoontua vielä kesäkuun aikana. Ruotsi voisi kokouksessa esitellä uutta terrorisminvastaista lainsäädäntöään, joka on tullut voimaan kesäkuun alusta, Haavisto sanoi.
Juttua täydennetty Anthony Blinkenin puheen tiedoilla kello 13.16.