Lukijalta
Mielipidekirjoitus

An­sa­pyy­de­tyt riekot Linnan juh­lis­sa tuovat esiin Lapin ruo­ka­kult­tuu­ria

Kirjoittajat muistuttavat, että riekkojen ansapyynti on eräs osa saamelaista kulttuuria, ja se on ollut tärkeä toimeentulolähde.
Kirjoittajat muistuttavat, että riekkojen ansapyynti on eräs osa saamelaista kulttuuria, ja se on ollut tärkeä toimeentulolähde.
Kuva: Kalevan arkisto

Sain Enontekiöltä erämiesaktivisti Lasse Mäkitalolta vinkin Helsingin Sanomien (9.11.) juttuun ”Linnan juhlissa tarjotaan vaarantunutta riekkoa”. Tarjolla olevasta riistaruuasta on noussut häly sosiaalisessa mediassa. Hesari oli nostanut keskustelun uutissivuilleen.

Juttu näennäiseettisine sisältöineen toi mieleeni kuuluisan amerikkalaisen eräkirjailijan ajatelman: ”Jokaisen eläimen loppu luonnossa on inhimillisesti katsoen traaginen – ne syödään” James Oliver Curwood.

Lintujärjestö BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi ei lehtiuutisen mukaan aluksi kuulostanut erityisen järkyttyneeltä riekkotarjonnasta kuultuaan.

Minä olin järkyttynyt pohjoisen asukkaana ja metsästäjänä Lehtiniemeltä lypsettyjen kommenttien vuoksi. Hän oli valmis hyväksymään ampumalla saadun riistaruuan, ansalla pyydetyn sijasta. Ampuminen on hänen mielestään eettisempi pyyntitapa.

Lehtiniemellä ei selvästikään ole kokemusperäistä tietoa kummastakaan pyyntitavasta. Ei myöskään tietoa ansapyynnistä yleensä, ei edes sitä, ettei ammuttuja riekkoja osteta. Aiemmin ostoboikotin syynä oli ammuksissa käytetyt lyijyhaulit. Nykyiset ovat vielä ikävämpiä, jos ne sattuvat ilmaantumaan gourmet-ruuan lautaselle.

"Ansapyynti on eräs osa saamelaista kulttuuria, ja ollut tärkeä toimeentulolähde."

Osa Ylä-Lapin väestöstä saa niukan toimeentulonsa luontaiselinkeinoista, joita harjoitetaan vuoden kierron mukaan. Ansapyynti on osa tätä elinkeinoa ja sen harjoittajia on enää harvassa. Riekon ansapyynti antaa muutamalle perheelle Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä osan toimeentulosta sydäntalven 3–4 kuukauden aikana, silloin kun riekkoja on runsaasti.

Pyynti tapahtuu sydäntalvella, nuokin tarjolla olevat pyydettiin jo viime talvena. Ansapyynti on eräs osa saamelaista kulttuuria, ja ollut tärkeä toimeentulolähde.

Alkuperäiskansan kulttuuriin liittyvien asioiden leimaamista epäeettisiksi pidän vähintäänkin arveluttavana. Jutun seurauksena myös lappilaisesta ruokakulttuurista tulee kielteinen kuva, vaikka presidentin tarkoitus on ollut kiitettävästi päinvastainen.

Kaikesta huolimatta, hyvää ruokahalua linnan kutsuvieraat, nauttikaa! Tekstin on kirjoittanut Aulis Nordberg Utsjoelta yhteistyössä Lasse Mäkitalon kanssa.

Aulis Nordberg

Utsjoen riistanhoitoyhdistyksen ex-puheenjohtaja, kotitarvemetsästäjä vuodesta 1963

Lasse Mäkitalo

Enontekiön riistanhoitoyhdistyksen ex-puheenjohtaja, kotitarvemetsästäjä jo ennen kouluikää