Vastaamo-jutussa käräjillä tuomittu Aleksanteri Kivimäki vaatii syytteidensä käsittelyn keskeyttämistä Helsingin hovioikeudessa. Kivimäen puolustuksen mukaan hovikäsittely pitäisi jo sovittujen istuntopäivien jälkeen keskeyttää siihen asti, kunnes Virossa asuvan toisen syytetyn tapaus on käsitelty käräjäoikeudessa.
Syyttäjä kertoi viime viikolla nostaneensa Virossa asuvaa miestä vastaan syytteen avunannosta törkeän kiristyksen yritykseen, jonka kohteena oli Psykoterapiakeskus Vastaamo. Jutulle ei ole vielä määrätty käsittelypäiviä.
– Käräjäoikeudessa on käyty yksi erä Kivimäkeä vastaan ja hänet on tuomittu. On selvää, että nämä asiat olisi tullut käsitellä yhdessä. Nyt meillä ei ole tietoa, mitä kaikkea näyttöä (toista syytettyä) vastaan tullaan esittämään tai mitä hän tulee itse vastaamaan, Kivimäen asianajaja Peter Jaari sanoi maanantaina.
Syyttäjät: Toinen epäilty ei vaikuta
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Kivimäen viime vuonna kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen. Oikeudenkäynti Helsingin hovioikeudessa alkoi elokuussa, ja sen on määrä loppua osapuolten loppulausuntoihin lokakuun lopulla.
Kivimäen puolustus on arvostellut keskusrikospoliisin tutkintaa siitä, että siinä keskityttiin vain Kivimäkeen ja monta avointa kysymystä jätettiin selvittämättä.
– Kivimäki haluaa tietää totuuden. Häntä ei pelota se, että syytteet toista henkilöä vastaan käsitellään, Jaari sanoi.
Syyttäjät vastustavat hovikäsittelyn keskeyttämistä.
– Tässä arvioidaan vain Kivimäen syyllisyyttä asioihin, joista häntä syytetään. Lienee itsestäänselvyys, että koska Kivimäki oli vangittuna, oli määräaika, mihin mennessä syyte piti nostaa. Se, että sen jälkeen on ilmennyt toinen epäilty tekijä, ei sinänsä estä tämän asian ratkaisemista, aluesyyttäjä Bo-Niklas Lundqvist sanoi.
Hovioikeus antaa ratkaisunsa vaatimuksesta myöhemmin.
Ip-osoite vei Viroon
Keskusrikospoliisi on epäillyt, että Virossa asuva mies osallistui Vastaamoon kohdistuneen kiristysmateriaalin valmisteluun sekä yritykseen kohdistuneeseen kiristykseen.
Syyttäjien mukaan mies oli ollut käyttäjänä Kivimäen väitetysti hallinnoimassa palvelinkokonaisuudessa, jonka avulla Vastaamoon kohdistunut tietomurto toteutettiin.
Mieheen yhdistettävissä oleva tunniste oli jäänyt lokeihin, kun Vastaamoon kohdistunut kiristys oli ollut aktiivisena ja palvelimella oli järjestetty Vastaamon potilastietokanta tekstitiedostoiksi yhdistämällä potilastiedot ja käyntimerkinnät toisiinsa.
Palvelimen lokeihin oli jäänyt myös ip-osoite, joka oli yhdistettävissä miehen Virossa käyttämään internet-liittymään ja hänen kotiosoitteeseensa.
