Hiirosen henkirikos käräjillä: Ve­lan­pe­rin­näs­tä syy­tet­ty: "Jos huu­me­maail­mas­sa tekee rot­tai­lu­jut­tu­ja, silloin ta­pah­tuu"

Luonto: Rau­hoi­te­tut vii­ta­sam­ma­kot puo­lit­ti­vat Kaak­ku­riin suun­ni­tel­lun ison ra­ken­nus­hank­keen

Luitko jo tämän: OYSissa on jou­dut­tu sul­ke­maan kym­me­nen leik­kaus­sa­lia

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

Ajaako lasten vähyys koulut etä­muo­toon? Ko­ro­na-ai­ka­na kas­va­nut syn­ty­vyys kääntyi taas en­nä­tyk­sel­li­seen laskuun

Syntyvyys on laskenut rajusti jo vuosikymmenen. Suomen väkiluku kääntyy tämän takia laskuun 2030-luvulla. Tutkija aprikoi, että pienissä kunnissa voidaan joutua aloittamaan etäkoulut lasten vähyyden takia ja eläkeiän nosto kolkuttelee jälleen oven takana. Miten tähän tilanteeseen on tultu?

Ilo korona-aikana kasvaneesta syntyvyydestä oli lyhyt. Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan tammi-kesäkuussa 2022 Suomessa syntyi ennätyksellisen vähän lapsia, 22 180. Se on 2 543 vähemmän kuin viime vuonna. Nyt on palattu takaisin laskevan syntyvyyden tielle, jolla oltiin ennen korona-aikaa edeltävät kymmenisen vuotta.

– Vuosien 2020 ja 2021 syntyvyyden kasvu oli aika pieni. Verrattain syntyvyys pysyi silloinkin aika matalana. Nyt on palattu aiempien vuosien trendiin, kertoo yliaktuaari Johanna Lahtela Tilastokeskuksesta.

Trendi on ollut laskeva kaikissa Suomen maakunnissa. Kokonaishedelmällisyyslukujen muutosten perusteella suurimmat häviäjät ovat Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä Kainuu. Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla lasku on vähäisintä. Pohjois-Pohjanmaa on yhä syntyvyydessä kärkipäässä Keski-Pohjanmaan jälkeen, mutta Pohjois-Pohjanmaallakin syntyvyys on laskussa.

Riikka Säikkälä (oik.) kertoo, että hänelle oli yllätys, kuinka raadollinen sosiaalisen median äitiysmaailma voi olla. Minna Mikkola kiinnittää huomiota siihen, että syntyvyyskeskustelu on helposti liian naisia syyllistävää ja yksilökohtaista.
Riikka Säikkälä (oik.) kertoo, että hänelle oli yllätys, kuinka raadollinen sosiaalisen median äitiysmaailma voi olla. Minna Mikkola kiinnittää huomiota siihen, että syntyvyyskeskustelu on helposti liian naisia syyllistävää ja yksilökohtaista.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Vielä 2000-luvun alussa Suomi oli eurooppalaisittain esimerkkimaa verrattain korkean syntyvyyden takia, luonnehtii Johanna Lahtela. Sitten tuli käänteentekevä lama, joka sai nuoret aikuiset lykkäämään lastenhankintaa. Vaikka talous alkoi kehittyä parempaan suuntaa, syntyvyyden lasku jatkui.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.