Pohde: Pohde kertoi laa­jois­ta yt-neu­vot­te­luis­ta ja pal­ve­lu­verk­koon suun­ni­tel­luis­ta leik­kauk­sis­ta

Kiinteistökaupat: Oulun kau­pun­ki myy kym­me­nit­täin kiin­teis­tö­jään

Haapajärvi: Kau­pun­ki tekee ri­kos­il­moi­tuk­sen en­tis­ten joh­ta­jien toi­min­nas­ta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Tilaajille

Ää­ni­kir­jois­sa hyvä tarina ja on­nis­tu­nut lu­ki­ja­va­lin­ta ovat kaiken a ja o: "Tällä het­kel­lä selkeä viesti on se, että ää­ni­kir­jat eivät saisi muis­tut­taa liikaa kuun­nel­mia"

Kustantajien mukaan painetut kirjat ja äänikirjat täydentävät toisiaan.

Äänikirjat kuuluvat yhä useampien suomalaisten luureissa. Lähes kaikista julkaistuista kirjoista voi valita myös äänikirjaversion.

Äänikirjoja on toki tehty jo 1960-luvulta lähtien, ensin äänilevyille, sitten kaseteille ja cd:ille Aikoinaan kohderyhmänä olivat pitkälti näkövammaiset.

Äänikirjojen nykyistä suosiota selittänee helppokäyttöisyys. Lähes kaikilla on älypuhelin ja kuulokkeet käytössään.

Gummeruksen digitaalisen kustantamisen päällikön Annikka Heinosen mukaan äänikirjana toimii parhaiten sujuvasti etenevä, juonivetoinen romaani tai kerronnallinen tietokirja. Siksi äänikirjoina julkaistaan paljon esimerkiksi dekkareita, viihdettä ja lukuromaaneja sekä vaikkapa elämäkertoja.

Otavan liiketoimintapäällikkö Noora Al-Ani kertoo äänikirjoiksi sopivan kaikki kirjat, jotka eivät vaadi esimerkiksi kuvaa tekstin tueksi.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.