Päätoimittajan kolumni: Viina vie urat, perheen ja ter­vey­den, mutta mitäpä siitä?

Vanhat kuvat: Lu­mi­lau­tai­lun suosio nousi 2000-lu­vul­la ja nuoriso väsäsi omia hyp­py­rei­tä

Kolumni: Lapsi ihol­la­ni laski tes­to­ste­ro­ni­ta­so­ja­ni nuorena isänä ja jää­kiek­koi­li­ja­na

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Tilaajille

Ää­ni­kir­jois­sa hyvä tarina ja on­nis­tu­nut lu­ki­ja­va­lin­ta ovat kaiken a ja o: "Tällä het­kel­lä selkeä viesti on se, että ää­ni­kir­jat eivät saisi muis­tut­taa liikaa kuun­nel­mia"

Kustantajien mukaan painetut kirjat ja äänikirjat täydentävät toisiaan.

Äänikirjat kuuluvat yhä useampien suomalaisten luureissa. Lähes kaikista julkaistuista kirjoista voi valita myös äänikirjaversion.

Äänikirjoja on toki tehty jo 1960-luvulta lähtien, ensin äänilevyille, sitten kaseteille ja cd:ille Aikoinaan kohderyhmänä olivat pitkälti näkövammaiset.

Äänikirjojen nykyistä suosiota selittänee helppokäyttöisyys. Lähes kaikilla on älypuhelin ja kuulokkeet käytössään.

Gummeruksen digitaalisen kustantamisen päällikön Annikka Heinosen mukaan äänikirjana toimii parhaiten sujuvasti etenevä, juonivetoinen romaani tai kerronnallinen tietokirja.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.