Päästövähennyksistä päättäminen olisi voinut sujua helpommin, jos eri sektorien, kuten maatalouden, tavoitteista olisi linjattu täsmällisemmin jo hallitusohjelmassa. Näin sanoo ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.).
– Politiikassa piru asuu yksityiskohdissa, mikä on tehnyt keskustelun päästövähennysten keinoista hankalaksi. Jälkikäteen on helppo olla viisas, että jos hallitusohjelmassa olisi osoitettu eri sektoreille päästöjen vähimmäistavoitteet tai hiilibudjetit, olisi myös sitouduttu etsimään keinot niihin, Mikkonen toteaa.
Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallituksessa välejä ovat hiertäneet työllisyyskysymysten lisäksi ilmastoratkaisut. Työllisyydestä ovat ottaneet yhteen vasemmisto ja keskusta, ilmastosta keskusta ja vihreät, joka on saanut tukea vasemmistoliitolta.
Yksi keskeisistä kysymyksistä kriisitunnelmiin ajautuneessa kevään kehysriihessä oli turve. Varsinaisessa riihessä syksyllä neuvottelut olivat ajoittain niin pahasti jumissa, että pääministeri Marin pisti vihreät ja keskustan neuvottelemaan keskenään.
Liikenteen päästökauppa työkalupakkiin
Hallitus punnersi lopulta yksimielisyyden toimista, joiden pitäisi tuoda 14–15 megatonnin päästövähennykset. Puolueet sopivat lisäksi "perälaudasta" eli siitä, että hallitus tekee tarvittaessa lisää ratkaisuja keväällä. Pääministeri Marin arvioi Lännen Median haastattelussa viikko sitten, että nyt tehdyt ratkaisut ovat riittäviä.
Ympäristöministeri Mikkonen muistuttaa, että teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vähenevät nopeasti päästökaupan ansiosta. Haasteena ovat taakanjakosektorin päästöt. Taakanjako on yksi kolmesta EU:n jäsenmailleen asettamasta päästövähennysten lohkosta maankäytön ja päästökaupan rinnalla.
Päästökaupalla saavutettuja lisävähennyksiä ei voi hyödyntää täysimääräisesti taakanjakovaatimuksissa.
– Suomi on esittänyt, voisiko joustoja lisätä. Ilmaston kannalta tärkeintä on, että päästöt kokonaisuudessaan vähenevät, Mikkonen korostaa.
Taakanjakosektoriin kuuluu muun muassa liikenne ja osa maatalouden päästölähteistä. Mikkonen ei sulje pois nykyistä tiukempaa hintaohjausta. Hallitusohjelmaan kirjatut liikenteen polttonesteiden suorat veronkorotukset on kuitenkin jo tehty. Hintaohjauksen osalta voitaisiin harkita polttonesteiden veron, ja siten hinnan, sitomista indeksiin.
– Lisäksi liikenteen päästökauppamekanismi voitaisiin valmistella valmiiksi työkalupakkiin, vaikka sitä ei otettaisi heti käyttöön, sillä EU:n tasolla liikenteen päästökauppa ei ole myötätuulessa, Mikkonen esittää.
Hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hallitus on myös sitoutunut uudistamaan EU:n ilmastopolitiikkaa siten, että keskilämpötilan nousu rajoittuu 1,5 asteeseen ja että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050.
Markkinamekanismi ei saa johtaa tuplalaskentaan
YK:n seuraava ilmastokokous järjestetään Ison-Britannian Glasgow’ssa loka-marraskuussa. Keskeisenä tavoitteena on kirittää maita ilmastotoimissa hallitustenvälisen ilmastopaneelin tuoreimman raportin voimin.
Tärkeäksi kysymykseksi odotetaan nousevan Pariisin ilmastosopimuksen viimeistely. Kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevista säännöistä ei päästy sopuun Katowicen kokouksessa Puolassa 2018, joten sopua yritetään nyt uudestaan.
Markkinamekanismissa on yksinkertaistettuna kyse omien päästötavoitteiden edistämisestä ostamalla päästöoikeuksia toiselta maalta.
– Suomi korostaa sitä, ettei se saa johtaa kaksoislaskentaan eli siihen, että sen laskettaisiin vähentävän sekä myyvän että ostavan maan päästöjä.
Glasgow´ssa haetaan yhteisymmärystä myös siitä, miten usein maiden oletetaan jatkossa päivittävän päästövähennystavoitteensa.
– EU on ajanut sitä, että päivitys pitäisi tehdä viiden vuoden välein.
Ihmettelee Wahlroosin heittoa
Valtio ilmoitti syyskuun puolivälissä siirtävänsä omistuksensa teräsyhtiö SSAB:sta valtioneuvoston kanslialle erityistehtäväyhtiö Solidiumilta. Valtiolla on SSAB:sta 6,3 prosentin omistus ja 8,0 prosentin äänivalta.
Valtio perusteli päätöstä Raahen-tehtaan päästövähennysten nopeuttamisella.
– Solidiumin roolina on hallinnoida omistuksia vain sijoitusmielessä. Omistuksen siirto tuo mukaan muitakin arvoja kuin talouden.
Kauppalehti uutisoi UPM:n ja Sammon hallitusten puheenjohtajan Björn Wahlroosin arvioineen, että ajan mittaan valtio pyrkii sulkemaan kyseisen tehtaan päästövähennyksiä vauhdittaakseen.
Mikkonen kiistää tämän olleen vaikuttimena.
– Ihmettelen tällaisia ajatuksia. Siirron syynä on halu edistää hiilineutraalia teräksenvalmistusta Raahen-tehtaalla, Mikkonen sanoo ja viittaa vastaavan hankkeen Suomea nopeampaan etenemiseen yhtiön Ruotsin-tehtaalla.
Hän sanoo, että valtio voisi omistajauksellaan edistää ympäristöarvoja laajemminkin.
– Valtiolla on omistusta yhtiöissä, joilla on vielä potentiaalia päästövähennyksiin, hän sanoo mutta ei nimeä yhtiöitä.
Näistä hallitus päätti budjettiriihessä
Budjettiriihen päätöksillä tavoitellaan 14–15 megatonnin päästövähennyksiä.
Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä.
Siirtymää vauhditetaan tukia sisältävällä toimenpideohjelmalla. Sisältää mm. kotitalousvähennyksen korottamisen.
Tukea myös sähköautojen ja kaasuautojen tankkausinfraan.
Täyssähköautot vapautetaan autoverosta. Ajoneuvoveroa vastaavasti korotetaan.
Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat alempaan sähköveroluokkaan.