Kolumni: MM95 ei ole vain nevö foget -meemi, vaan su­ku­pol­vi­ko­ke­mus

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Ylen sel­vi­tys: Kunnat val­vo­vat hoi­va­ko­te­jaan huo­nos­ti – Oulussa tar­kas­tus­käyn­te­jä on tehty vii­mek­si vuonna 2015

Ylen MOT:n tekemän selvityksen mukaan Suomen 20:sta suurimmasta kunnasta yli puolet eivät olleet tehneet ainoatakaan virallista tarkastuskäyntiä omiin tehostetun vanhushoivan yksiköihinsä sitten vuoden 2015 jälkeen.

Esimerkiksi Oulu ei ole tehnyt yksikköihinsä tarkastuksia vuoden 2015 jälkeen. Oulu perusteli tarkastamattomuuttaan Ylelle sillä, ettei tarkastuksiin ole ollut tarvetta. Rovaniemellä tarkastuskäyntien puuttumisen osasyyksi sen sijaan ilmoitettiin rahan puute.

Ylen mukaan kaikki kunnat pohjaavat valvontansa siihen, että yksiköt valvovat itse itseään, vaikka kunnan hoivakoteja valvovat myös aluehallintovirasto ja Valvira. Tällaisen omavalvonnan toimivuus kyseenalaistui Ylen mukaan viimeistään vuoden 2019 hoivakriisissä, jolloin ilmeni epäkohtia ja valvonnan puutetta yksityisten hoivakotien kohdalla.

– Käytännössä tiedetään, että omavalvonta ei toimi toivotulla tavalla. Mitä tiukemmalle vedetään taloudelliset edellytykset, sitä lepsumpaa omavalvonta on, kertoo Ylelle sosiaaligerontologian professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta.

Vaaraman mukaan valvontaa koskevaa lainsäädäntöä pitäisikin muuttaa ja sanktioita selkeyttää. 

Tarkastuskäynti on valvontaviranomaisen dokumentoitu käynti. Tarkastukseen oltava perusteltu syy ja se voidaan tehdä myös ilman ennakkovaroitusta. Osa kunnista käyttää tarkastuskäynnistä nimitystä valvontakäynti.