Vuoden lopussa Yleisradio ilmoitti lopettavansa keskeisiä musiikkiohjelmiaan, kuten kansanmusiikkiin keskittyvän Sydänjuurilla, kantriin ja vanhaan rock'n rolliin keskittyvän Kantritohtorin sekä bluesiin ja muuhun afroamerikkalaiseen musiikkiin keskittyvän Bluesministerin.
Jo vuosi sitten sekä Bluesministerin että Kantritohtorin lähetysaikoja karsittiin kovalla kädellä typistämällä niiden lähetysajat vain yhteen kertaan kuukaudessa.
Ymmärtäisin, jos sellaisia ohjelmia lakkautetaan, joita juuri kukaan ei kuuntele, mutta on kiistaton tosiasia, että sekä Bluesministerillä että Kantritohtorilla on oma runsaslukuinen kuulijakuntansa. Sydänjuurilla-ohjelma on tarpeellinen jo pelkästään maamme kulttuuri-identiteetin takia.
Mitä taas tulee kevyeen musiikkiin yleensä, niin käytännöllisesti katsoen tuntemamme länsimainen populaarimusiikki pohjautuu suurimalta osiltaan anglo- ja afroamerikkalaiseen musiikkiperinteeseen, joiden keskeisimmät lajit ovat kantrimusiikki ja blues. Koska sekä bluesilla, kantrilla ja kansanmusiikilla on oma harrastajajoukkonsa, on oikein, että verorahoilla ylläpidettävä Yleisradio huomioi myös heidän tarpeensa.
Suomessa on myös lukuisia bluesiin, kantriin ja kansanmusiikkiin erikoistuneita yhtyeitä ja artisteja, joiden levyjä on soitettu nyt lakkautetuissa musiikkiohjelmissa. Muualla heitä ei juuri ole kuultu. Heille radiosoitot ovat olleet keskeisimpiä Teosto-tulojen lähteitä, koska heitä eivät kaupalliset massamediat suosi, eivätkä he pääse kaupallisille eivätkä Ylen soittolistoille.
Suuri osa näistä yhtyeistä ja artisteista on lisäksi kustantanut itse levynsä. Vaikka suurin osa tämän pääasiassa harrastajapohjalla tuotetun musiikin tekijöistä ei perustakaan toimintaansa kaupallisuuteen, on silti väärin, että he näiden edellä mainittujen ohjelmien lopettamisen seurauksena tulevat menettämään viimeisetkin Teosto-tulonsa.
Monet alan tekijät miettinevät kannattaako tätä touhua enää jatkaa. Mikäli näin kävisi, tulisi se köyhdyttämään ja yksipuolistamaan maamme musiikkikulttuuria entisestään.
Mikäli Ylen ohjelmapolitiikka tulee jatkossa tarjoamaan vain kaupallista ja pinnallista viihdehömppää eikä piittaa lakisääteisistä velvoitteistaan, niin silloin on kokonaan luovuttava Yle-verosta.
Mitä tulee Teosto-korvauksiin, niin Sibelius Akatemian kansanmusiikin professori Kristiina llmonen kirjoittaa (HS 2.12.2023) seuraavasti: "Kyse on myös monen taiteilijan toimeentulosta. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla moni kotimainen tekijä sai suurimman osan Teosto-tuloistaan Ylen radiosoitoista. Tuntuu, että Ylellä olisi tehty tietoinen päätös siitä ettei kotimaisia kansanmusiikkiartisteja soiteta, jottei heille tarvitsisi maksaa."
Sama näyttää koskevan myös suomalaisia kantri- ja blues-artisteja ja bändejä.
Minullakin on oma lehmä ojassa, koska olen harrastajamuusikko itsekin ja kustantanut levyni omasta pussista. Vetoankin kaikkiin, jotka fanitatte kotimaisia blues-, kantri- ja kansanmusiikkiyhtyeitä: Käykää heidän keikoillaan ja ostakaa heidän levyjään, kun jotkut vielä viitsivät niitäkin tehdä näinä suoratoistopalveluiden aikoina.
Toivottavasti saadaan aikaan uusi adressi Kantritohtorin, Bluesministerin ja Sydänjuurien säilyttämisen puolesta. Alan ohjelmien toimittajilla kun on rautainen ammattitaito ja vuosikymmenien kokemus. Heidän asiantuntemustaan ei ole varaa heittää hukkaan.
Juha Varjo
"Tuiran Cowboy", Oulu