Vihapuhe: Lauri Nikula antoi tör­ky­pu­heen virrata vuosia, kunnes mitta tuli täyteen

Ruoka: Ou­lu­lais­ten ba­naa­nit kyp­sy­vät Van­taal­la

Harrastukset: Suo­si­tuil­le ke­ra­miik­ka­kurs­seil­le pääsee Oulussa vain tuu­ril­la

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Yh­teyk­siä eri len­to­ken­til­tä li­sät­tä­vä – vaikka Hel­sin­ki mää­rän­pää­nä on tärkeä, ei maa­kun­nas­ta maail­mal­le mat­kus­ta­va tar­vit­se mat­ka­ket­juun­sa vä­li­las­kua Hel­sin­gis­sä

Suomen hallitus päätti lisätalousarviossa esittää viiden maakuntakentän lentoyhteyksien turvaamista ensi vuoden huhtikuun loppuun saakka. Kemi–Tornion, Kokkola–Pietarsaaren ja muutamien muiden maakuntakenttien lähitulevaisuus on siten turvattu.

Pidemmän aikavälin tavoitteena on kuitenkin markkinaehtoinen liikenne, ja sen vaihtoehtojen punnitsemiselle ja rakentamiselle saatiin työrauha ja aikalisä.

Samalla voidaan pysähtyä katsomaan laajemmasta perspektiivistä Suomen lentoliikennettä: kenttä- ja reittiverkostoa. Suomessa se on aika lailla eri näköinen kuin muissa Pohjoismaissa. Lentoliikenteemme on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista, kuten professori Jorma Mäntynen asiantuntijoineen on ansiokkaasti selvittänyt.

Ennen pandemiaa, vuonna 2019 Norjassa oli yhdeksän, Ruotsissa kuusi ja Tanskassakin kolme yli miljoonan matkustajan kenttää. Suomessa miljoonakerhoon pääsi kaksi kenttää. Väkiluvun puolesta Suomessa olisi täysin realistista päästä useampaan yli miljoonan matkustajan kenttään.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.