Onko järkevää verrata tuloja varallisuuteen? Antaako seuraava vertailu vastausta? Keskipalkkaisen suomalaisen palkalla menee 69 700 vuotta ansaita Suomen rikkaimman miehen varallisuus.
Rikastuminen tapahtuu pääomatuloilla, perinnöillä ja lahjoilla, ei töitä tekemällä. Perintö- ja lahjavero vähentää varallisuuden ylisukupolvista keskittymistä. Ansiotuloja ja eläkkeitä, pieniäkin, verotetaan, mutta suurimpiakaan varallisuuksia ei veroteta.
Hallitus on köyhdyttänyt pienituloisia ja työttömiä, mutta edistänyt rikkaiden rikastumista ja varallisuuden keskittymistä. Velkajarrua ”tiukasti” ajavat hallituspuolueet alensivat marginaaliveroa 2–3 prosentilta tulonsaajista, eli kaikkein suurituloisimmilta. He maksavat tästä vuodesta alkaen vuosittain noin 500 miljoonaa euroa vähemmän veroja.
Hallituksen toinen ”velkajarrutempaus” ja suuri lahja yrityksille ja rahaeliitille on yhteisöveron alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin. Se on arvoltaan 850 miljoonaa tulevien vuosien verotuksessa.
Voisi luulla lisärahan kannustavan eniten pienituloisimpia, mutta hallituspuolueet uskovat lisärahan kannustavan rikkaimpia ja tuottavan aikanaan talouskasvua. Yhdysvaltojen ja Britannian taloushistoria tukee päinvastoin oletusta korkean verotuksen myönteisistä makrotaloudellisista vaikutuksista.
Yhdysvallat ja Britannia tekivät 1930-luvun suuren laman hätätilassa äänettömän yhteiskuntasopimuksen ammattiliittojen, elinkeinoelämän ja valtion kesken. Tulojen ja perintöjen progressiivinen verotus tehtiin hyvin vahvaksi. Suurituloisimmilla marginaalivero oli Yhdysvalloissa ja Britanniassa keskimäärin yli 80 prosenttia, ja suurimpien perintöjen yli 70 prosenttia useiden vuosikymmenten ajan.
Sen johdosta vahva talouskasvu ja hyvinvoinnin laaja parantuminen jatkui 1980-luvuille asti, jolloin kolmikantasopimus ja vahva verotus romutettiin molemmissa maissa. Eriarvoisuuden kasvu alkoi. Rahaeliitti alkoi saada suurempaa valtaa. Se on jatkunut näihin päiviin asti erityisesti Yhdysvalloissa.
Vuotuinen omaisuusvero, tai paremminkin vaurausvero, se on toissa vuoden talousnobelistien mukaan ainoa, joka mahdollistaa vaurauden pysyvän uusjaon ja pääoman kierron yhteiskunnan käyttöön.
Vaurausveroa perustelee myös se, että pääoman tuotto on pitkällä aikavälillä suurempi kuin talouskasvu. Tämä johtaa varallisuuden keskittymiseen ja taloudellisen epätasa-arvon kasvuun.
1980-luvulta alkaen on tapahtunut valtava yksityisomaisuuden kasvu valtion omaisuuden kustannuksella rahan vaikutusvallan estäessä riittävän verotuksen. Se on johtanut valtioiden, Suomenkin, velkaantuneisuuteen. Velkaantuneisuus rajoittaa valtioiden toimintakykyä, kuten olemme nähneet: koulutuksessa terveydenhuollossa, sosiaaliturvassa ja kulttuurissa.
Meillä ammattiyhdistysliikkeen, elinkeinoelämän ja valtion sopimuksen purkaminen alkoi Elinkeinoelämän keskusliiton irtisanoessa keskusjärjestösopimukset ja luopuessa keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen tekemisestä vuonna 2017. Nykyinen hallitus on purkanut sopimuksen lopullisesti ja toimii toteuttaen elinkeinoelämän ja rahaeliitin toiveita myös verotuksessa.
Kari Kannala
asianajaja (eläköitynyt), Tornio