Kainuu on täynnä Heikkisiä. Siltä ainakin tuntuu, sillä jos satunnainen kulkija haastattelee sattumanvaraisesti neljää vastaantulijaa Kainuun neljässä eri pitäjässä, ja he kaikki ovat syntyisin Heikkisiä, ei muuta voi päätellä.
Kaiken lisäksi nämä Heikkiset ovat yhtä mieltä. Jokainen suhtautuu julkisuuden rummutuksessa olevaan niin sanottuun Kainuun malliin epäluuloisesti. "Eihän tuosta tiiä vielä. Tulloo kuitenkin annettua kritiikkiä. Miten käy meille reuna-alueille?", pohtii Kuhmon Onni Heikkinen. Sotkamon ja Ristijärven rajalla, Sipistenkylässä, asuva Jouni Heikkinen epäilee, että mallista voi olla kenties jotain hyötyä, mutta mitä, sen aika näyttää. "Miten täällä saahaan väki pysymään? Ei mitenkään. Venäläiset täällä vain käy. Ainakaan minun elämään mallilla ei ole mitään vaikutusta."
Kajaanin Kaija Marin (s. Heikkinen) sanoo olevansa "järkyttynyt". "Olin luullut, että nyt saadaan uutta potkua elinkeinojen kehittämiseen, mutta näyttää , että se mitä saadaan, on pelkkää byrokratiaa. Kainuun hengen nostatuksesta ei ole tietoakaan", Kaija Marin puhisee.
Huikaisevan kauniissa vaaramaisemassa Paltamon Mieslahdessa puuhommia tekevä Mikko Heikkinen keskeyttää kysymyksen saatuaan hetkeksi saunapuiden teon, nakkaa kintaat puukuorman päälle ja miettii. "Tuntuu siltä, että huonommaksi taitaa homma mennä. Miten esimerkiksi lääkäripalvelujen käy?", Heikkinen aprikoi ja sanoo, että nytkin hänellä on vetämässä aika Paltamon terveyskeskukseen. Lääkärin puheille mies pääsee joskus marraskuussa.
Heikkisten Kainuu on siis epäileväinen. Odotuskannalla tuntuvat olevan muutkin. Ensi vuoden alussa käynnistyvä hallintomallikokeilu koetaan etäiseksi, vaikka sitä on hiottu jo puolentoista vuoden ajan noin 30 erilaisessa työryhmässä yli 600 ihmisen voimin.
Ihmiset kaipaavat käytännönläheisyyttä. Ketään ei esimerkiksi kiinnosta kuinka monessa työryhmässä on vatvottu elinkeinoelämän kehittämistä, kun kukaan ei pysty vastaamaan, onko uusia työpaikkoja tulossa vai ei. Vaikea on myös tajuta mitä merkitystä terveyspalvelujen valinnanvapaudella on, jos toiseen pitäjään on kymmenien kilometrien matka ja pääasiakaskunnalla, vanhusväestöllä, ei kaikilla ole edes ajokorttia ja autoa eikä julkinen liikenne kulje kuin silloin tällöin.
Edelleen kyynisyys valtaa mielen, kun vilkaisee olanylitse historiaan. Kuntaliitosyritykset yksi toisensa jälkeen ovat karahtaneet karille. Eivät vetäneet yhtä köyttä Vuolijoki ja Kajaani, eivät Hyrynsalmi ja Suomussalmi eivätkä Kajaanin-seudun kunnat. Eivät vaikka olisivat saaneet valtiolta mukavan porkkanarahan yhdistymisen palkkioksi.
Nyt yritetään lyödä hynttyitä yhteen koko Kainuun voimin - eikä saada edes porkkanarahaa.
Mutta eipä vaivuta pessimismiin. Eihän se ole kenenkään etu.
Kun astuu Kainuun hallintokokeilun pääsihteerin, aikaisemmin Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän toimitusjohtajana toimineen, Hannu Leskisen työhuoneeseen, synkät pilvet väistyvät syrjään ja aurinko alkaa väkisinkin pilkistellä. Kainuun malliin uppoutunut Leskinen leväyttää eteen kasan kalvoja, pyörähtää fläppitaululla piirtämässä mallia selventävän kolmion ja pyytää sihteeriä tuomaan lisää asiaa valaisevia monisteita. Jokaiseen kriittiseen kysymykseen löytyy vastaus.
"Ei minua niin hirveästi huoleta, vaikka Kainuun mallin maakuntakierroksella yleisömäärä on jäänyt vähäiseksi. Se kuvastaa vain sitä, että ihmiset eivät ole niin hirveän huolestuneita. Silloin, jos ollaan huolestuneita, lähdetään liikkeelle, eikö niin?", Hannu Leskinen sanoo ja huomauttaa, ettei Kainuun mallia kohtaan saa asettaa kohtuuttomia odotuksia.
"On vaikea löytää ihan uusia asioita tilanteen muuttamiseksi. Kysymys on ketjuvaikutuksesta. Esimerkiksi oikeaa koulutusta lisäämällä saadaan kohtaamaan yrityselämän kysyntä ja koulutuksen tarjonta. Nämä asiat eivät tapahdu hetkessä, mutta kaksi vaalikautta, jonka tämä kokeilu kestää, osoittaa jo varmasti jotain. Siis sitä, lähteekö Kainuun kehitys nousuun ja syntyykö uudenlaista aktiviteettia", Leskinen selvittää ja vilkuilee kelloaan. Iltapäivällä pääsihteeri nousee Barcelonan-koneeseen ja matkaa Euroopan väliportaan hallintoa käsittelevään kongressiin haistelemaan tuulia. Marraskuussa pääsihteeriä viedään Euroopan neuvostoon Strasbourgiin, jossa hän esittelee kainuulaisten mallia kaikelle kansalle.
"Kiinnostusta on ollut paljon. Olen kiertänyt paljon esittelymatkoilla, lähinnä kotimaassa."
Kainuun hallintokokeilua seurataan väliraportein. Ensimmäisen sisäasianministeriö on tilannut Tampereen yliopistolta jo ensi vuoden marraskuulle. Toisen väliarvioinnin paikka on vuonna 2008 ja kolmannen 2010.
"Mutta vaikka kuinka puhutaan kokeilusta, niin kyllä se on menoa nyt. Ei tämä mikään kokeilu ole", pääsihteeri Leskinen korostaa.
Tänä syksynä valittavalla Kainuun maakuntavaltuustolla tulee olemaan merkittävä rooli Kainuun asioiden päättäjänä. Se päättää yksistään vuositasolla runsaan 300 miljoonan euron kohdentamisesta. Henkilötasolla maakuntavaltuustoon valitun on työnnettävä hoksottimensa kotikontuja kauemmaksi. Sen tietää sekä kunnallisvaaleissa että maakuntavaaleissa vasemmiston riveissä sitoutumattomana ehdokkaana oleva kuhmolainen Kirsi Virtanen, joka uuskainuulaisena on huomannut, ettei valta välttämättä pue kainuulaista.
"Se on jännä ilmiö. Kun minä vuonna 1990 tulin Kuhmoon, minua kohtaan oltiin hirveän ystävällisiä. Näytettiin kala- ja marjapaikat. Mutta sitten kun ihmisiä kohtaa päättäjien paikalla, he ovat ihan erilaisia. Silloin ajatellaan vain, että näin meillä on aina tehty ja näin tehdään nytkin", yhden kauden kaupunginvaltuutettuna istunut Virtanen miettii ja pohdiskelee miten tällä asenteella opitaan ajattelemaan koko Kainuun etua.
"Tärkeintä on, että nyt pystyttäisiin todella kriittisesti katsomaan mikä kussakin kunnassa on tarkoituksenmukaista ja mikä ei. Ja että viroissa on päteviä, ei sopivia ihmisiä. Se on ihan pakollista tässä tilanteessa, kun verotulot ja väki vähenevät."
Kainuun mallissa maakunnan palkkalistoille siirtyy 3 500 työntekijää sosiaali- ja terveystoimesta sekä opetustoimesta. Kysymys on siis mitä melkoisen joukon osittain uudelleenjärjestelystä ja toimenkuvien tarkastelusta.
Kysymys on myös palkkauksien yhtenäistämisestä. Tähän mennessä jokaisella kunnalla on ollut omat käytäntönsä, mutta seuraavan kahden vuoden kuluessa työn vaativuudet arvioidaan ja palkkaukset yhtenäistetään, sanoo Kainuun mallin pääsihteeri Hannu Leskinen. Hän korostaa samalla, että kaikille on luvattu töitä. Kainuun mallin vuoksi irtisanomisia ei tule.
Yhtenäistämistä tapahtuu myös maksuissa. Esimerkiksi omaishoidontukeen tulee koko Kainuuseen yhdet maksuluokat, mikä tarkoittaa, että joillakin tuki kohoaa, joillakin se voi vastaavasti laskea.
Kirsi Virtanen korostaa asiakasnäkökulmaa."Tehokkuudella voidaan saada säästöjä, mutta asiakas on tärkein. He äänestävät jaloillaan, jos homma ei toimi."
"Onko systeemi routinut? Eikö hommat etene? Vaikuta." Näin vetoaa Kajaanin Ammattiopiston graafisen linjan opiskelija Olli Kettunen. Hän on yksi niistä 65:stä, jotka osallistuivat Kainuun liiton lapsille ja nuorille järjestämään Minun Kainuuni vuonna 2012 - kilpailuun. Kilpailuun osallistuneiden töistä valittiin kolme parasta, jotka on tehty julisteiksi Kainuun katukuvaan aktivoimaan äänestäjiä.
Kajaanilaisen Timo Sinokin työ valittiin toiseksi parhaaksi. Entinen luokkakaveri Jouni Pylvänen on päässyt julisteen kuvaksi ja teksti kehottaa tekemään jotain maakunnan puolesta.
"Itse olen viihtynyt Kainuussa hyvin. Kajaani on mukava paikka asua enkä kaipaa täältä minnekään", toista vuotta hallinnon ja kaupan alalla Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskeleva nuori mies yllättää. Eivätkö juuri hänen ikäisensä pitäisi olla niitä, jotka marisevat isompien paikkojen perään eivätkä löydä syytä miksi perustaisivat pesän juuri sinne?
"Joo, kyllä monet tutut ovat täällä enemmän tai vähemmän pakosta. Ei viihdytä, koska täällä ei ole töitä. No, minulla on sekä opiskelupaikka että työpaikka. Lisäksi tyttöystävällä on vakituinen työpaikka tilitoimistossa. Meillä asiat ovat hyvin", Timo Sinokki korostaa. Hän löytää Kajaanista myös hyvät harrastusmahdollisuudet: koiran kanssa pääsee hyvin lenkille, kuntosaleja löytyy ja uusi elokuvateatteri suorastaan odottaa tutustumiskäyntiä.
Kainuun hallintokokeilusta Sinokki ei osaa sanoa juuta eikä jaata. Hän tunnustaa törmänneensä koko asiaan julistekilpailun myötä. "Kävin sen jälkeen eka kerran katsomassa hallintokokeilun kotisivuja. Totesin, että ei taida vaikuttaa mun elämään."