Valtion omistamat yhtiöt ja valtion virasto kiistelevät miljoonakorvauksista Helsingin käräjäoikeudessa.
VR vaatii rautateiden liikenteenohjauksesta vastaavalta Fintraffic Raiteelta ja rataverkon kunnossapidosta vastaavalta Väylävirastolta yli neljän miljoonan korvauksia.
Kesäkuun lopulla antamassaan vastauksessa Fintraffic kiistää Väyläviraston tavoin korvausvastuunsa ja vaatii kanteiden hylkäämistä. Jos korvauksia määrätään, katsoo kumpikin toisen osapuolen olevan niistä vastuussa.
Korvausvaade juontaa juurensa helmikuussa 2024 tapahtuneeseen ratavaurioon, joka pysäytti lopulta koko Suomen kaukojunaliikenteen.
Ratavaurio aiheutui veturin rikkoutumisesta Kouvola–Lahti-rataosalla Sitikkalan mäessä 9. helmikuuta 2024. Rata vaurioitui, kun veturin pyörät tekivät raiteilla ympärilyöntiä eli "sutivat" tavarajunan lähtiessä uudelleen liikkeelle.
Kriisijohtoryhmä kokoontui
Kolmen päivän kuluttua VR:n junakaluston pyörissä alettiin huomata merkittävä määrä vaurioita, jotka muodostivat liikennöinnissä merkittävän turvallisuus- ja kustannusriskin, VR:n kanteessa sanotaan.
VR:n kriisijohtoryhmä kokoontui käsittelemään asiaa ja päätti keskeyttää kaukojunaliikenteen. VR tiedotti tuolloin, että kaukoliikenteen junavuorot perutaan seuraavalta päivältä turvallisuussyistä ja että tilanne johtuu ratavaurioista.
– Päätöksentekohetkellä ei ollut tietoa siitä, missä ratavaurio sijaitsee, minkä tyyppinen vaurio radassa vahinkoja aiheuttaa ja oliko rata vaurioitunut yhdestä vai useammasta kohdasta. Tietoa ei myöskään ollut siitä, kuinka laajasti ratavaurio oli vahingoittanut junakalustoa ja kuinka suuri osa kalustosta oli liikennekelpoista, VR:n kanteessa sanotaan.
– Tilanteen vakavuutta lisäsi se, että lovet havaittiin matkustajaliikenteen kaukoliikennekalustossa, ja että lovet olivat poikkeuksellisia ja niitä oli laajasti.
VR syyttää velvollisuuksien laiminlyönnistä
VR:n kanteen mukaan kuljettaja oli heti ilmoittanut Sitikkalan mäessä tapahtuneesta veturirikosta sekä tavararajunan matkan jatkumisesta Fintrafficin liikenteenohjaukseen. Kuljettaja ei VR:n mukaan havainnut, että liikkeellelähtö olisi aiheuttanut radan vaurioitumista.
VR:n mukaan noin puolitoista tuntia myöhemmin toisen junan kuljettaja ilmoitti Fintrafficin liikenteenohjaukseen ratavaurioepäilystä. VR:n mukaan sekä samana että seuraavana päivänä myös muut vauriopaikan ylittäneet veturinkuljettajat ilmoittivat ratavaurioepäilystä liikenteenohjaukseen.
VR:n mukaan liikenteenohjaus ja Väylävirasto laiminlöivät velvollisuutensa reagoida VR:n tekemiin ilmoituksiin ja toteuttaa ilmoitusten perusteella tarvittavat ja vastuulleen kuuluvat toimet. VR:n mukaan esimerkiksi liikenteenohjaus ei ryhtynyt tarvittaviin ja riittäviin toimiin radan tarkastamiseksi.
– Asianmukainen tarkastus olisi estänyt vahingot. Vahingot olisivat myös olleet merkittävästi pienemmät, mikäli alueelle olisi määrätty riittävän hidas nopeusrajoitus tai liikenne olisi ohjattu toista kautta, VR katsoo.
VR:n mukaan sen hakema korvaussumma koostuu muun muassa kaukoliikenteen asiakaskorvauksista, jotka ovat lähes 717 000 euroa. Kalustovaurioista VR arvioi aiheutuneen lähes 1,6 miljoonan euron vahingot.
Myös VR:ää syytetään laiminlyönnistä
Sekä Väylävirasto että Fintraffic katsovat, että ratavaurion itse aiheuttanut VR laiminlöi vaurioepäilystä ilmoittamisen.
– Jos (kuljettaja) olisi ilmoittanut liikenteenohjaukselle liikkeellelähdön vaikeuksista ja epäilystään kiskojen vaurioitumisesta sen sijaan, että käsitteli tapahtunutta pelkkänä konerikkoilmoituksena, liikenteenohjaus olisi saanut riittävän perustan välittömille toimenpiteille, Fintraffic sanoo.
Väyläviraston mukaan kunnossapito teki alueella tarkastuksia eri kuljettajien ilmoitusten perusteella. Alueella havaittiin kiskoissa lievä vaurio, joka sopi kuljettajien havaintoihin. Vaurio ei edellyttänyt jatkotoimia eikä kunnossapidolla ollut Väyläviraston mukaan syytä epäillä, että löydetty vauriokohta olisi väärä.
Väylävirasto huomauttaa, että useat vauriokohdan ylittäneet junat eivät ilmoittaneet mistään poikkeavasta radalla.
– Jos kaikki vauriokohdan yli ajaneet kuljettajat olisivat täyttäneet ilmoitusvelvollisuutensa, oikea vauriokohta olisi voitu paikantaa nopeammin.
Kuka on vastuussa?
Väyläviraston mukaan sen ei ylipäätään kuuluisi olla asiassa vastaajana, koska riidassa on kyse liikenteenohjauksesta, joka on ulkoistettu Fintrafficille.
– Fintraffic on raideliikennevastuulaissa tarkoitettu liikenteen ohjauksesta vastaava radanpitäjä, joka on ankarassa vastuussa virheestä raideliikenteen ohjauksessa, Väylävirasto katsoo.
Fintraffic taas katsoo, että VR:n väitetyt vahingot perustuvat ratavaurioon, jota ei ennen vahinkojen aiheutumista ole korjattu.
– VR:n väittämät vahingot ovat aiheutuneet ratavauriosta, jonka korjaaminen kuului Väyläviraston vastuulle, ja Väyläviraston vastuulla oleva kunnossapito tarkasti vaurioalueen useita kertoja ja vapautti radan liikenteelle ilman rajoitteita, Fintrafficin vastauksessa sanotaan.
Elokuun alussa ei ollut tiedossa, milloin riitaa käsitellään suullisesti Helsingin käräjäoikeudessa.
