Vaatesuunnittelu: Tytti Ala­pie­ti suun­nit­te­lee Pi­ki­saa­res­sa ui­ma­pu­ku­ja ja muita vaat­tei­ta

Pääkirjoitus: Ve­ty­ta­lous voi tuoda pi­ris­tys­ruis­keen Poh­jois-Poh­jan­maal­le, mutta myös vas­tus­tus­ta on odo­tet­ta­vis­sa

Vir­pi­nie­men mä­ki­hyp­py­tor­nit uinuvat tal­viun­taan, mutta ko­ko­naan laji ei ole Hau­ki­pu­taal­ta kuollut – "Poh­ja­kos­ke­tus on otettu ja suunta on ylös­päin"

Vipiniemi
Peter Räisänen, Eemeli Kurttila ja valmentaja Sami Räisänen iloitsevat hyvin menneestä kaudesta.
Peter Räisänen, Eemeli Kurttila ja valmentaja Sami Räisänen iloitsevat hyvin menneestä kaudesta.
Kuva: Susanna Eksymä

Hyppyrimäet K38 ja K28 uinuvat paksun lumipeitteen alla Virpiniemen hiihtokeskuksessa kuin pölyisinä muistomerkkeinä mäkihypyn takavuosien kulta-ajoista. Elonmerkkejä ei näy K14 ja K12 -pikkumäissäkään.

Virpiniemen hyppyreistä ei ole tehty kahteen talveen ainuttakaan hyppyä, ja niitä edeltävinäkin talvina mäkien käyttö on ollut vähäistä.

– Ihan hyvässä kunnossa ne ovat, ei se ole siitä kiinni. Ei vain ole ketään, kuka niistä hyppäisi, sanoo Haukiputaan Veikkojen mäkihyppyvastaava Sami Räisänen.

Vielä muutama talvi takaperin Räisänen piti kahden miehen talkoilla mäkiä hyppykunnossa kahdelle valmennettavalleen, pojalleen Peter Räisäselle, 15, ja Eemeli Kurttilalle, 14. Tuolloin mäkihyppyharrastuksen aloittivat myös haukiputaalaisveljekset Veeti, 14, ja Joose Vänttilä, 12.

– Olihan se kova homma, mutta kannatti tuolloin, kun Virpiniemen mäet olivat vielä pojille passelin kokoiset. Nyt pojat ovat kasvaneet näistä mäistä ohi. Virpiniemessä käydään enää tekemässä kesätreeniä. Uusia junioreita ei ole ilmaantunut, Räisänen kertoo.

Mäkihyppykin tarvitsisi Iivonsa

Tällä hetkellä neljä haukiputaalaisjunioria tekee hyppytreeninsä Taivalkoskella Peter Räisäsen papan, ensimmäisen suomalaisen suurmäen maailmanmestarin Tapio Räisäsen nimeä kantavassa hiihtokeskuksessa.

Kilpailuissa haukiputaalaiset edustavat Taivalkosken Kuohua.

– Taivalkoskella käydään suunnilleen kerran viikossa. Siellä on isommat mäet, joita kunta ylläpitää, Räisänen kertoo.

Vaikka mäkihyppy on odotellut Haukiputaalla ja valtakunnallisestikin jo pitkään uutta nousukauttaan, Haukiputaan Veikoissa ei ole haluttu haudata lajia kokonaan.

– Olemme päätyneet sellaiseen seurayhteistyöhön, että toimin HauVessa lajivastaavana ja olen lupautunut ottamaan uusia junnuja mukaan Haukiputaan Jatulissa tehtäviin oheistreeneihin ja autan lajikokeilussa, mikäli innokkaita ilmaantuu. Mutta hiljaista on ollut, Sami Räisänen sanoo.

Räisäsen mukaan laji ei kiinnosta junioreita, koska kotimaisia menestyjiä ei ole.

– Laji tarvitsisi nyt kipeästi oman Iivo Niskasensa. Jos tällainen tähti löytyisi mäkihypystäkin, ilman muuta myös junioritoiminta virkistyisi.

Lupaava kausi

Voisiko haukiputaalaisnelikosta olla tulevaisuudessa uusiksi lajinsa esikuviksi?

– Ainakin poikien kuluva kausi on ollut lupaava. Muutenkin tuntuu, että laji on nyt ottanut pohjakosketuksensa. Tästä on suunta vain ylöspäin, Sami Räisänen puhuu.

Haukiputaalaisjunorit ovat kahmineet kuluvana talvena kaiken värisiä mitaleja sekä mäkihypystä että yhdistetystä kahdesta Hopeasompa-kilpailuista ja nuorten SM-kilpailusta.

Tulevaisuuden tähtäimetkin ovat selvillä.

– Omalta kohdaltani voin sanoa, että menestys on ruokkinut motivaatiota. Lähitulevaisuuden ihan realistisena tavoitteena on päästä nuorten maajoukkueeseen vuoden tai parin sisällä, Eemeli Kurttila sanoo.

Peter Räisänen puolestaan pääsi ottamaan ensikosketuksensa maajoukkueeseen jo viime viikonloppuna Lahden suurmäessä käydyssä Continental Cupissa, joka on Kansainvälisen Hiihtoliiton järjestämä mäkihypyn toiseksi korkeatasoisin sarjamuotoinen kilpailu.

– Sain hyvää kokemusta ja oppia ensimmäistä maajoukkuekokemustaan kansainvälisestä meiningistä, Peter Räisänen kommentoi.