Rakentaminen: Vantaan pu­toa­mis­kuo­le­ma johti par­vek­kei­den käyt­tö­kiel­toon myös ou­lu­lais­ta­los­sa

Asuntokauppa: Oulun asun­to­mark­ki­noil­la on nyt ostajan mark­ki­nat

Luonto: Tyr­nä­vä­läi­sen Raimo Ala­ta­lon mök­ki­ran­nas­sa odotti jäiden läh­det­tyä raa­to­yl­lä­tys

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Kolumni
Tilaajille

Viina vie urat, perheen ja ter­vey­den, mutta mitäpä siitä?

Suomalaista alkoholipolitiikkaa ja -keskustelua leimaa tietty piittaamattomuus. Vaikka alkoholin aiheuttamat haitat ovat valtavat, otetaan ne hyväksyttyinä tosiasioina, ihmettelee päätoimittaja Sanna Keskinen.

Sunnuntaiaamuna monella suomalaisella särkee päätä. Sydän hakkaa, hikoiluttaa ja janottaa. Takana ovat huonot yöunet, edessä krapulaiset tunnit. Tila on tyypillinen juuri sunnuntaisin, koska suomalainen tarttuu pulloon ahkerimmin lauantai-iltana.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2017 julkaisema suomalaisten juomatapoja kartoittanut tutkimus kertoo, että alkoholinkäyttötapamme eivät ole muuttuneet merkittävästi keski- ja eteläeurooppalaisempaan suuntaan.

Suomalainen juo edelleen tositarkoituksella, ja viini ja olutkin ovat enemmän tie päihtymykseen kuin lasillisen verran nautittava ruokajuoma. Itäinen ja pohjoinen juomakulttuuri istuu meissä tiukasti.

Myönteistäkin kehitystä on silti havaittavissa: alkoholin kokonaiskulutus on kääntynyt laskuun vuoden 2005 huippulukemista.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.