Sisäministeriö julkaisi viime maanantaina kansalaisille tarkoitetun oppaan, joka on nimetty kuivakkaan asiallisesti: Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen. Oppaassa kerrotaan, miten varautua esimerkiksi pitkiin sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkoksiin, sään ääri-ilmiöihin ja pitkäkestoisimpiin kriiseihin kuten pandemiaan tai sotilaalliseen konfliktiin.
Julkaisuajankohdasta voisi päätellä, että ministeriössä on töissä huippumeteorologeja ja muidenkin tulevien tapahtumien kyvykkäitä ennustajia. Maanantaina nimittäin kerrottiin myös uutinen, että Suomesta Saksaan kulkeva merenalainen tietoliikennekaapeli on katkennut, ehkä tahallisesti katkaistu.
Keskiviikkona Suomeen iski raju myrskyrintama, joka katkoi sähköjä sekä sotki liikennettä maalla, merellä ja ilmassa vielä torstainakin. Näin myös Pohjois-Pohjanmaalla. Yhtenä seurauksena Hailuoto jäi yli puoleksi vuorokaudeksi mottiin.
Uusi opas on paikallaan myös kiristyvän kansainvälisen turvallisuustilanteen takia. Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta vakavien vahingontekojen ja häirinnän uhka on Venäjän aggressiivisuuden vuoksi kiistatta kasvanut.
Varautuminen on viisautta ilman vakavien kriisien uhkaakin, ja varautua voi vain etukäteen. Esimerkiksi puhtaan veden tai muutaman päivän ruokatarpeiden pitämisestä kodeissa on muistutettu jo vuosia. Oululaiset saavat talousvetensä pääasiassa pintavetenä Oulujoesta, mikä on aina alttiimpaa erilaisille saastumisriskeille kuin jos hanoista virtaisi pohjavettä.
Kansalaisvalistuksessa on asetettu tavoitteeksi, että vakavan häiriön sattuessa kodeissa pärjättäisiin itsenäisesti 72 tuntia eli kolme vuorokautta. Maanantaina julkaistua laajaa opasta tiiviimpi paketti varautumisesta löytyy netistä osoitteesta 72tuntia.fi. Ohje kertoo vaikkapa sen, miten selvitä kylmenevässä asunnossa.
Monet ohjeista ovat tuttuja. Niitä kertaamaan kannattaa silti surfata sopivina hetkinä jo siksikin, että vakavaan kriisiin voi kuulua myös nettiyhteksien katkeaminen.
Järin suurta vaivaa varautuminen ei aiheuta. Patteriradio, pullovettä, ruoka-aineksia, käteistä rahaa, varavirtalähde kännykkään, hygieniatarvikkeita – mikä ei tarkoita autotallin täyttämistä vessapaperipaaleilla – ja esimerkiksi ensiaputarvikkeet ovat perustarpeistoa.
Viranomaiset ovat valinneet rauhallisen valistamisen linjan, mikä on oikea ratkaisu. Ukrainan kiihtyvä sota ahdistaa nyt monia ilmankin sitä, että meille herättelymielessä maalattaisiin synkimpiä uhkakuvia. Viranomaiset hoitavat oman osansa väestön suojelusta, mutta päävastuu kotien varautumisesta kuuluu kansalaisille itselleen.
Varautuminen kannattaa myös siksi, että se todennäköisimmin liennyttää kuin kiihdyttää pelkoja. Kun oma osa kriisivalmiuden rakentamisessa on hoidettu, voi rauhallisemmin mielin elää eteenpäin normaalia arkea.