Kadonneet: Suun­nis­tus­ki­sa sai uuden kään­teen, kun Mu­hok­sen met­säs­tä löytyi Kel­los­ta ka­don­nut nainen

Peruskoulu: Ou­lu­lais­opet­ta­ja kertoo, mikä kä­si­työn ope­tuk­ses­sa meni pieleen

Video: Bussi ajoi tör­keäs­ti päin pu­nai­sia Kai­jon­har­jus­sa

Mainos: Markkinointitoimisto Kolmas Polvi etsii markkinoinnin asiantuntijaa - tutustu ja hae tästä

Essee
Tilaajille

Viikon lo­puk­si: Tor­ni­ta­lot eivät ole mikään eko­te­ko – ­sil­ti Oulukin on mukana korkean ra­ken­ta­mi­sen buu­mis­sa

Maakuntakaupungit seuraavat Helsingin esimerkkiä kilpailemalla toinen toistaan korkeammista maamerkeistä, vaikka niiden suosiminen on monella tavalla ongelmallista.

Tiesittekö, että mitä korkeampi talo, sitä enemmän se kuluttaa energiaa? 20-kerroksisissa tai sitä korkeammissa taloissa sähkönkulutus on noin kaksi ja puoli kertaa suurempaa kuin korkeintaan kuusikerroksisissa taloissa. Ylipäänsä mitä korkeampi talo, sitä suurempi energiankulutus. Kaiken kaikkiaan tornitalot ovat kalliimpia rakentaa, ylläpitää ja myös purkaa.

Minä en tiennyt, ennen kuin luin viime keväänä arkkitehti Harri Hautajärven artikkelin Tiiviimmin, korkeammalle, tehokkaammin? pamfletista Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla. Hautajärvi viittaa sekä ulkomaisiin että suomalaisiin tutkimuksiin, jotka osoittavat, että korkea rakentaminen kasvattaa rakentamis-, käyttö-, huolto- ja korjauskustannuksia. Katutasolla tornit lisäävät tuulisuutta ja varjoisuutta, mikä syö asumisviihtyisyyttä.

Miten on mahdollista, että tästä huolimatta Suomessa on meneillään hurja korkean rakentamisen buumi? Liioitteleeko Hautajärvi? Jokaisen kaupungin jokaisessa suunnitelmassa mainitaan ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen ja asetetaan tavoitteita hiilijalanjäljen keventämiseksi.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.