Vaihtoehtoja oli tasan kaksi. Juna oli matkalla pohjoiseen tai etelään.
Kun yö oli hiljentänyt pikkukaupungin, asemaa lähestyvän tai sieltä poistuvan junan vaimeat kuiskaukset kuuluivat kilometrin päähän kotiin asti, missä makasin poikasena valveilla. Junan ääni kihelmöi outona tunteena kehossa, lupauksena jostain kiehtovasta.
Voi, kunpa pääsisi taas sinisen pikajunan ihmeelliseen maailmaan sisään. Vasta myöhemmin paljastui, että Mika Waltari oli pukenut kaiken sanoiksi Yksinäisen miehen juna -romaanissaan.