Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi. Ja ennen pitkää Jussille tuli tenkkapoo.
Väinö Linna annosteli Täällä Pohjantähden alla -teoksensa keskeiselle hahmolle Jussi Koskelalle vastoinkäymisiä reilulla kauhalla. Yksi pienemmistä harmeista tulee tarinassa vastaan kirkkoherra Salpakarin ojennetun käden muodossa.
Kun pappilan torppari Jussi saapuu tapaamaan uutta isäntää ensimmäistä kertaa, tämä ojentaa kätensä tervehtiäkseen. Herrojen kättelyyn tottumaton alustalainen ei kuitenkaan tiedä, mitä pitäisi tehdä. Hän ojentaa kättään, vetää sen pois, ojentaa jälleen ja onnistuu lopulta tervehtimään uutta isäntäänsä merkillisesti nykien ja jonkinlaisia epäsanoja mökeltäen.