Ihmiskunta tarvitsee energiaa. Mitä puhtaammin tuotettuna, sitä parempi. Tätä tuskin kiistää kukaan. Mutta miten tähän päämäärään päästään? Matkalle valittavat keinot voivat olla hyviä ja oikeudenmukaisia, tai sitten huonoja ja epäreiluja.
Tuulivoima on uusiutuvan energian muoto, joka on saanut kovasti kannatusta. Ei ihme, sillä alueen maanomistajat saavat hyvät vuokratulot ja tiestönsä kuntoon. Samoin kunta saa tuulivoimasta kiinteistöverotuloja.
Mutta ovatko kunta ja maanomistajat ainoita tahoja, joihin tuulivoima vaikuttaa? Eivät. Tuulivoima vaikuttaa aina alueen paikallisyhteisön elämään. Mikä on paikallisyhteisön osa asiassa?
Maaseudulle muuttaessaan ihmiset ovat tehneet valinnan luopua lähellä olevista yhteiskunnan palveluista saadakseen tilalle jotain itselleen arvokkaampaa. Monen vaakakupissa painavat hiljaisuus, pimeys ja rakennetun ympäristön vähäisyys.
Yksi tällainen alue on pieni alle sadan hengen kylämme, Haukiputaan pohjoisosassa sijaitseva Onkamo. Kylä on kokoonsa nähden virkeä. Kylässä on 2020-luvulla rakennettu kolme uutta omakotitaloa ja muutettu ainakin pari vapaa-ajanasuntoa vakituisiksi asunnoiksi. On siis löytynyt useita perheitä, jotka ovat arvostaneet Onkamoa alueena.
Viime aikoina olemme kuitenkin huomanneet, että taidamme tulevaisuudessa sijaita energiantuotannon ytimessä. Kylän ympärillä on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita. Lähimmät tuulimyllyt ovat tulossa jopa alle kahden kilometrin päähän taloista. Iin puolella on yksi kaavoitettu hanke, toinen hanke on kaavaprosessissa kylän länsi-/lounaispuolella ja kylän itä-/koillispuolella kerätään vuokrasopimuksia kolmanteen.
Tuulivoimalla on kiistatta haittavaikutuksensa. Kaavoitusprosessissa niitä yritetään huomioida, mutta kuinka hyvin ne vastaavat paikallisten kokemusta haitoista? Vaikka osa paikallisyhteisön jäsenistä voi myös hyötyä tuulivoimasta maanomistajuuden kautta, jää tämän hyödyn ulkopuolelle iso liuta väkeä, jolle ei jää käteen muuta kuin haitat ja "hyvä mieli" siitä, että joku jossain saa hyötyä tuulivoimasta.
Tieteelliset tutkimukset tuulimyllyjen vaikutuksista laahaavat jäljessä tuulimyllyjen koon kehityksen suhteen. Kotikylämme Onkamon lähelle suunnitellaan 300 metriä korkeita myllyjä, Yli-Iihin jo 350 metriä korkeita.
Tutkimukset tuulimyllyjen vaikutuksista vaikkapa eläimistön liikkeisiin ovat pääosin tehty enintään 200 metrin korkuisilla tuulimyllyillä. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen tuoreesta kirjallisuuskatsauksesta. Emme siis voi edes tieteellisiin tutkimuksiin perustuen tietää, miten tuulimyllyt tulevat kokonaisuudessaan vaikuttamaan elämäämme.
Virallisen prosessin myötä meitä paikallisyhteisön jäseniä toki kuullaan, mutta kuunteleeko kukaan?
Onkamolaiset:
Juha Inkilä, Taru Koskinen, Mirva Karppinen, Mikko Karppinen, Taina Immonen, Janne Immonen, Heli Vierto-Suorsa, Ari Suorsa ja Onkamon kylätoimikunta