On ollut paljon porua ja pahaa mieltä Suomen hallituksen päätöksestä alentaa yritysten ja työntekijöiden veroprosenttia. Taloustutkijat ovat lähes yksimielisiä siitä, että palkansaajien veronalennus tuo dynaamisia vaikutuksia ja parantaa tuottavuutta. Mutta mihin perustuu yhteisöveron alennuksen toivotut vaikutukset? Tästä on esitetty ristiriitaisia näkemyksiä.
Arvelen, että hallituksen päätösten pohjalla saattaa olla Sitran tekemä tutkimus Irlannin talousihmeestä. Irlannin talousihme tunnetaan myös nimellä "Kelttiläinen tiikeri", joka viittaa Irlannin tasavallan nopeaan talouskasvuun 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun loppupuolelle. Tänä aikana Irlanti muuttui yhdeksi Länsi-Euroopan köyhimmistä maista yhdeksi sen rikkaimmista.
Tällä hetkellä Irlannin talous on ylijäämäinen, eli rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja Irlannin hallituksella on erikoinen ongelma liian rahan kanssa. Mikä sitten johti siihen, että Irlannilla menee nyt niin hyvin?
Irlannin ja Suomen taloutta voidaan aika helposti verrata keskenään, koska talouksien koko on suurin piirtein samankokoinen. Suomessa on 5,6 miljoonaa asukasta ja Irlannissa 5,3 miljoonaa. Yksi merkittävä syy Irlannin hyvään talouteen on se, että Irlanti kerää merkittävästi enemmän yhteisöveroa kuin Suomi. Yhteisöverojen määrä Suomessa oli vuonna 2023 noin 7,9 miljardia euroa, kun Irlannissa se oli 24 miljardia euroa. Eli Irlanti kerää yrityksiltä veroa yli 300 prosenttia enemmän verrattuna Suomeen.
Syitä Irlannin hyvään talouteen on muitakin, mutta jos keskitytään pelkästään yritysten tuottamiin verotuloihin, niin miten on mahdollista, että Irlanti saa noin paljon enemmän yritysten tuottamaa verotuloa?
Suurin syy siihen lienee Irlannin 12,5 prosentin yritysveroprosentti (yli 750 miljoonan euron liikevaihdon tekeville yritykselle se on ollut vuodesta 2024 lähtien 15 prosenttia). Alhainen verotus on houkutellut suuren määrän yrityksiä Irlantiin, ja ne myös haluavat tulouttaa voittonsa Irlannissa, ja näin maksaa veronsa sinne. Näiden yritysten joukossa ovat muun muassa Google, Apple, Amazon, Meta ja Microsoft.
Suomeen on nyt suunnitteilla suurien datakeskusten rakentamishankkeita. Näin on ollut myös Irlannissa aiemmin. Datakeskuksien ympärille on Irlannissa tullut suuria teknologia-alan klustereita, mikä edelleen kiihdyttää talouskasvua ja kannattavuutta.
Toivottavasti käy niin, että luvattu 18 prosentin yritysverokanta houkuttelee lisää suuria kansainvälisiä toimijoita Suomeen. Toki verokannan lasku on vain yksi toimenpide muiden joukossa, joiden avulla yritetään muuttaa talouden rakenteet palvelemaan paremmin tervettä ja tuottavaa yhteiskuntaa.
Jos Suomi pelaa nyt korttinsa fiksusti, niin meillä on mahdollisuus päästä kiinni hallittuun talouskasvuun tulevien vuosien aikana. Toivotaan meidän kaikkien suomalaisten puolesta, että tämä onnistuu.
Arto Nivala
insinööri, yrittäjä, Oulunsalo