Venäjän arvioidaan menettäneen tänä vuonna vähintään 30 000 sotilasta kuukaudessa hyökkäyssodassa Ukrainaan. Amerikkalaisen sitoutumattoman ajatushautomo CSIS:n mukaan jopa 1,4 miljoonaa venäläissotilasta on kaatunut, kadonnut tai haavoittunut sodan alusta 2022 lähtien. Heistä kaatuneita olisi noin 450 000.
Sota voisi loppua nopeiten, jos tieto ihmishenkien menetyksistä leviäisi laajasti kansalaisille ja etenkin äideille Venäjällä. Käsitys hyökkäyssodan järjettömyydestä lisäisi painetta presidentti Vladimir Putinia ja hänen hallintoaan kohtaan.
Putin vaikuttaa kärsivän syvää psyykkistä vammaa Neuvostoliiton hajoamisesta. Kansalaisille syötetään johdonmukaisesti propagandaa, että länsi uhkaa Venäjää. Naton itälaajeneminen Venäjän länsirajalle vahvistaa uhkakuvaa. Tukea mielten muokkaamiseen haetaan historiasta, kun esiin nostetaan Neuvostoliiton voitto natsi-Saksasta toisessa maailmansodassa.
Putinin hallinnon luomien mielikuvien rakennelma romahtaisi, jos venäläiset ymmärtäisivät maan käyneen hyödytöntä sotaa Ukrainassa jo toista maailmansotaa kauemmin. Venäjän tappiot lasketaan yhdeksän kertaa suuremmaksi kuin Venäjän ja Neuvostoliiton kaikissa aiemmissa sodissa toisen maailmansodan jälkeen.
Suomea Venäjän toimet koskettivat menneellä viikolla, kun Venäjä sulki rajanylityspaikkoja Suomen sekä Baltian maiden rajoilla. Venäjän johto muistuttanee rajasululla eniten omille kansalaisilleen, että mahdollisuuksia lähteä länteen estetään entisestään. Myös kansalaisten pääsyä internetiin on rajoitettu.
Rajoitukset voivat kieliä tarpeesta värvätä sotilaita ja valmistautumisesta liikekannallepanoon viimeistään duuman vaalien jälkeen lokakuussa. Venäjän tiedetään joutuneen vaikeuksiin värväyksissä. Joidenkin tietojen mukaan Venäjän armeijaan otetaan vankien ohella jopa kodittomia, vanhoja ja sairaita miehiä, joita kuvataan "kertakäyttöisiksi" sotilaiksi.
Rajasulun lisäksi Venäjä kahdeksankertaisti Suomeen tulevien rautatiekuljetusten tullimaksut. Tulleja ei suunnattu vain Suomea vastaan, vaan ne ovat vastaisku EU:lle. EU oli aikaisemmin tuplannut venäläisten ja valkovenäläisten lannoitteiden tuontitulleja.
Itä-Suomessa lannoituskuljetusten päättyminen vaikeuttaa Venäjän-kaupasta hyötyneen alueen taloutta ja työllisyyttä entisestään. Hamina-Kotkan satama joutuu etsimään korvaavaa vientiliikennettä. Pohjois-Karjalassa lannoitetehtaan pitää lopettaa toimintansa.
Ydinenergialain muutos Suomessa mahdollistaa ydinaseiden tuonnin Suomeen. Venäjä reagoi kesäkuiseen lakimuutokseen odotetusti, kun sen ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova kertoi Venäjän ryhtyvän toimiin Suomea vastaan. Rajasulku lienee yksi niistä. Hankaluudet jatkunevat, mutta uhkaa on turha lietsoa liikaa.
Suomessa tiedetään, että Venäjä ryhtyi vahvistamaan tukikohtiaan Suomen itärajan lähellä Karjalassa jo silloin, kun Suomi liittyi Natoon. Moskovan näkökulmasta Karjalalla on kuitenkin vähäinen sotilasstrateginen merkitys. Painoarvoa suunnattaneen Murmanskin alueelle varsinkin silloin, jos Ukrainan sota joskus loppuu.