Lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia sekä äideille että lapsille, arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.
Haittaa syntyy erityisesti äideille. Vaikutus syntyy siitä, että kotihoidon tuki ei ole pelkästään tulonsiirto vaan myös ohjaa vanhempien päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä.
Tutkimustulokset osoittavat, että euromääräisesti suurempi kotihoidon tuki vähentää keskimäärin äitien työllisyyttä ja ansiotuloja jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen. Lasten syntymän merkitystä äitien ansiotuloille tarkastellaan niin sanotun lapsisakon kautta.
VATTin tutkimuksessa lasketaan, että lapsisakko on Suomessa yli 70 prosenttia ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen ja vähenee hitaasti siitä noin 20 prosentin tasolle 8–10 vuotta lapsen syntymän jälkeen. Jyrkkä pudotus johtuu tutkimuksen mukaan juuri kotihoidon tuesta.
– Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että tuo alkujaan yli 70 prosentin suuruinen lapsisakko putoaisi jopa 20–30 prosentin tasolle, jos lasten kotihoidon tuki poistettaisiin. Tutkimustulostemme perusteella lasten kotihoidon tuella on siis merkittävä lasten vanhempien välistä tasa-arvoa heikentävä vaikutus, kirjoittavat tutkimuksen tekijät.
Tutkimuksessa selvitettiin lasten kotihoidon tuen vaikutuksia vanhempien työllisyyteen ja lasten neuvolatesteihin, koulutusvalintoihin ja nuorena tehtyihin rikoksiin. Tekijöinä ovat olleet tutkimusprofessori Tuomas Kosonen, Kristiina Huttunen sekä alaan erikoistunut MIT:n professori Jonathan Gruber.
Kotihoidetuilla lapsilla heikompi koulutus
Kotihoito vaikuttaa negatiivisesti myös lapsiin. Tutkimustulosten perusteella korotettua kotihoidon tukea saaneet lapset valitsevat toisen asteen koulutukseksi harvemmin lukion kuin muun toisen asteen oppilaitoksen tai jäävät pois toiselta asteelta. Neuvolan terveystarkastuksissa heiltä löytyy enemmän virheitä.
Kahdeksaantoista ikävuoteen mennessä tehtyjen rikosten määrä lisääntyy kotihoidetuilla lapsilla noin viisi prosenttia.
Tutkijoiden mukaan mikään tutkitusmittareista ei viittaa siihen, että lasten kotihoidon tuen vaikutukset lapsiin olisivat keskimäärin positiivisia.