Suomalainen työelämä tarvitsee osaajia. Samalla meillä on suuri joukko ihmisiä, jotka haluaisivat ja pystyisivät tekemään työtä, mutta eivät syystä tai toisesta pääse mukaan työelämään.
Vastaanottavassa työelämässä on kyse osallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja oikeudesta tehdä työtä.
Työttömät työnhakijat, monikulttuuriset osaajat, osatyökykyiset sekä pitkään työelämän ulkopuolella olleet jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle. Usein kyse ei ole osaamisen puutteesta, vaan siitä, etteivät työelämän rakenteet ja käytännöt tunnista heidän potentiaaliaan tai jousta riittävästi erilaisiin elämäntilanteisiin.
Monen työnhakijan polku työelämään on monivaiheinen eikä etene suoraviivaisesti. Taustalla voi olla katkonainen työhistoria, epävarmuutta omasta osaamisesta tai tarve yksilöllisille ja joustaville ratkaisuille.
Näissä tilanteissa perinteiset rekrytointikäytännöt eivät aina tavoita osaamista, joka olisi työelämälle arvokasta.
Työelämän vastaanottavuutta ja monimuotoisuutta voidaan vahvistaa ennen kaikkea arjen teoilla ja käytännön ratkaisuilla. Yksi keskeinen keino on kohdata työnhakija yksilönä ja arvioida osaamista avoimesti ja kokonaisvaltaisesti.
Samalla työnantajilla on mahdollisuus kehittää omia rekrytointi- ja toimintatapojaan vastaamaan paremmin muuttuvan työelämän tarpeisiin. Vastaanottavassa työyhteisössä osaaminen tunnistetaan kokonaisuutena: muodollisen koulutuksen, työkokemuksen, kielitaidon ja työkyvyn lisäksi huomioon otetaan myös motivaatio, oppimishalu ja sitoutuminen.
Pohteen työllistymis- ja osaamispolut -hankkeessa tuetaan sote-alan työnhakijoiden työllistymistä kehittämällä osaamisen tunnistamista ja työhön siirtymistä vahvistavia toimintamalleja.
Työnhakijaprofiilien avulla on tunnistettu osaamisen ja työkyvyn tuen tarpeita, joiden pohjalta on laadittu visuaalisia työllistymis- ja osaamispolkuja hahmottamaan reittejä kohti työelämää. Uudistamalla työtehtäviä voidaan edistää työssä pysymistä ja työhön palaamista työkykyhaasteista huolimatta.
Kielitietoisen rekrytoinnin vahvistamiseksi on hankkeessa tuotettu tukimateriaali, joka auttaa työnantajia määrittelemään työtehtävissä tarvittavan kielitaidon, arvioimaan työnhakijan kielitaitoa sekä tukemaan sen kehittymistä myös työllistymisen jälkeen.
Kun kielitaito nähdään kehittyvänä voimavarana eikä esteenä, saadaan työelämään uutta osaamista. Työhön integroitumista voidaan tukea mentoroinnin avulla, mikä edistää työntekijän osaamista ja hyvinvointia.
Monimuotoisuutta tukevat käytännöt, kuten selkeä ja ymmärrettävä viestintä, toimivat arjen rakenteet, riittävä perehdytys sekä mahdollisuudet oppia ja kehittyä työn ohessa, luovat edellytyksiä kaikkien työllistymiselle ja työssä pysymiselle.
Keskeistä on työyhteisön tuki sekä esihenkilöiden aktiivinen rooli vastaanottavan ja yhdenvertaisen toimintakulttuurin vahvistamisessa. Vastaanottava työelämä syntyy arjen valinnoista ja yhteisestä tahtotilasta.
Pohteen työllistymis- ja osaamispolut -ryhmähankkeen asiantuntijat
Saara Penttilä, projektipäällikkö (Pohde), Tanja Graham, projektitutkija (OY), Virpi Henttu, uravalmentaja (DIAK), Eija Kuha, hankekehityspäällikkö (OSAO), Heidi Ruotsalainen, yliopettaja (OAMK)