Sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson luopui pikaisesti hallitustunnustelijan tehtävistä Ruotsissa. Yllättävä käänne oli Anderssonilta harkittu taktinen veto, jolla hallitusneuvotteluissa liikahdetaan edes hiukan eteenpäin valtiopäivävaalien jälkeisessä jumissa.
Andersson ei halunnut vielä mittauttaa valtiopäivillä kannatustaan pääministeriksi. Hän luottaa saavansa lähiviikkoina uuden mahdollisuuden ryhtyä hallitustunnustelijaksi, mikä ei tietenkään ole täysin varmaa. Sosiaalidemokraatit voittivat vaalit 28 prosentin kannatuksella, vaikkakin historiansa huonoimmalla äänimäärällä.
Anderssonin mukaan vasemmistopuolue kaatoi mahdollisuudet jatkaa hallitusneuvotteluja, koska vasemmistopuolue ilmoitti tukevansa valtiopäivien puhemieheksi maltillisen kokoomuksen Andreas Norléniä eikä sosiaalidemokraattien puhemiesehdokasta. Näin vasemmistopuolue lipesi valtiopäivävaaleissa niukan voiton saaneesta oppositioblokista.
Vasemmistopuolueen motiiveja voi vain arvailla. Syy liittynee Ruotsin parlamentaariseen järjestelmään, jossa puhemiehellä on ratkaiseva asema hallituksen muodostamisessa.
Vasemmistopuolue pitää maltillisen kokoomuksen puhemiestä oman asemansa kannalta parempana vaihtoehtona hallitusneuvotteluissa. Sosiaalidemokraattisen puhemiehen uskottiin oikopäätä estävän vasemmistopuolueen pääsyn hallitukseen, ja siksi vasemmistopuolue veti tukensa häneltä.
Kiemurainen kuvio kertoo Ruotsin vasemmiston erimielisyydestä. Sosiaalidemokraattien ja vasemmistopuolueen on vaikea löytää yhteinen tahto hallituspolitiikan linjasta. Luottamusta heikentävät vaalivilppiepäilyt. Vasemmistopuolue nosti huomattavan paljon kannatustaan maahanmuuttajavaltaisilla alueilla, joihin epäilyt asiattomasta vaalivaikuttamisesta nimenomaan kohdistuvat.
Ruotsin vaaliviranomaiset saavat vyörynä valituksia vaalitoimituksista. Verkkokeskustelut somekanavineen lietsovat epäilyjä ja paisuttavat mielikuvaa ongelmatilanteista. Poliisi selvittää, ovatko maahanmuuttajataustaiset henkilöt rikollisin keinoin ohjanneet ihmisiä äänestämään tiettyjä ehdokkaita.
Ruotsin parlamenttivaaleissa äänestetään puoluetta, minkä lisäksi voi äänestää myös henkilöä. Lain mukaan äänestäjille saa jakaa ennakkoon jo valmiiksi henkilölle rastitettuja vaalilipukkeita, mutta mitään pakottamista, lahjontaa tai muuta sopimatonta vaikuttamista tilanteeseen ei saa liittyä.
Jo pelkät epäilyt vaalivilpistä ovat Ruotsissa ennenkuulumattomia. Nyt kansanvallan yhdessä mallimaassa kysytään, missä menee sopivan vaalivaikuttamisen raja. Demokraattisen vaalijärjestelmän uskottavuudelle on elintärkeää, että tapaukset tutkitaan perin pohjin ja niistä kerrotaan avoimesti kaikki faktapohjainen tieto.
Valtiopäivien puhemies pyytänee seuraavaksi hallitustunnustelijaksi maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin. Ratkaisevaan asemaan lähiviikkoina saattaa nousta seitsemän prosentin kannatuksen vaaleissa saanut keskustapuolue. Se kuuluu punavihreään oppositioblokkiin, mutta saattaa kääntyä oikeistohallituksen tueksi, jos oikeistopopulistinen ruotsidemokraatit ei tule samaan hallitukseen.