Oulu: Terwa Towerin huo­neis­to­ho­tel­li ja toi­mis­to­ti­lat jä­te­tään pois

Oikeuden tuomiot: Ou­lu­lais­fes­ti­vaa­lis­ta vaa­dit­tiin oi­keu­des­sa yli 100 000 euron kor­vauk­sia

Polkupyörät: Va­paa­eh­toi­set ke­rä­si­vät Oulun kes­kus­tas­ta 850 hy­lät­tyä pyörää

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Valuuko suo­ma­lai­nen kou­lu­tus­in­ves­toin­ti ul­ko­mail­le?

Suomi on ollut houkutteleva maa kansainvälisille huippuosaajille. Meillä on vakaa ja turvallinen yhteiskunta, toimiva terveydenhuolto- ja varhaiskasvatusjärjestelmä sekä hyvin laadukas korkeakoulujärjestelmä. Tämä ei kuitenkaan enää kansainvälisessä kilpailussa riitä. Kun samat houkutukset ovat tarjolla kaikissa muissakin Pohjoismaissa, työperäisen maahanmuuttajan kysymys kuuluu: miksi juuri Suomi?

Suomalainen korkeakoulutus on kansainvälisesti arvostettua. Monet ulkomaiset opiskelijat hakeutuvat tänne juuri korkeatasoisen koulutuksen takia – usein joko maisterin tutkintoa suorittamaan tai erityisosaamisen perässä. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa 73 prosenttia tohtorintutkinnon suorittaneista opiskelijoista on kansainvälisiä. Samalla täytyy ymmärtää, että tarvittava työperäinen maahanmuutto ei rajoitu pelkästään akateemisiin tehtäviin. Moni ala on riippuvainen kausityövoimasta, johon ei tarvita muodollista pätevyyttä. Suomi tarvitsee työntekijöitä tutkintoon katsomatta.

Kun osaajia yritetään saada lisää, on vetovoimatekijöiden lisäksi vähintään yhtä tärkeää huolehtia pitovoimatekijöistä. Meidän on panostettava entistä enemmän kansainvälisten osaajien tukemiseen ja integroimiseen yhteiskuntaan.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.