Valtiovarainministeriön pohjaesityksen ja ministeriöiden toiveiden välillä ensi vuoden budjetista on miljardien eurojen aukko, kertoi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) hallituksen neuvottelujen jälkeen tiistaina Säätytalolla. Budjettia valmistellaan aiemmasta poiketen siten, ettei VM:n ja muiden ministeriöiden kahdenkeskisiä neuvotteluja järjestetä, vaan ne korvattiin kaikkien ministeriöiden yhteisellä neuvottelulla.
Vanhanen ei pitänyt suurta kuilua toiveiden ja pohjaesityksen välillä poikkeuksellisena, vaan vastaavia on hänen mukaansa nähty aiemminkin.
Sekä Vanhanen että pääministeri Sanna Marin (sd.) pitivät budjettineuvottelujen suurimpana haasteena koronakriisin aiheuttamaa epävarmuutta. Suurimpia ratkaistavina olevia asioita ovat muun muassa kuntien taloushuolet ja Veikkauksen voittovarojen pienenemisen järjestöille aiheuttamat tulonmenetykset.
Tiistain neuvottelussa ei tehty päätöksiä, vaan hallituksen varsinainen budjettiriihi on syyskuun puolessa välissä.
Velka nousemassa 132 miljardiin
Hallitusohjelmassa linjattiin aiemmin, että valtion talous pitäisi saada tasapainoon vuoteen 2023 mennessä. Nyt aikaraja on koronan takia muutettu niin, että velkaantumiskäyrä saataisiin kääntymään vuoteen 2030 mennessä.
Palkansaajan ansiotuloverotus olisi esityksen mukaan pysymässä käytännössä ennallaan. Alkoholi- ja tupakkaveroa on suunniteltu kiristettäväksi 50 miljoonan euron verran. Myös lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy. Kiristyksillä kootaan sata miljoonaa euroa. Teollisuutta on tarkoitus tukea laskemalla sähköveroa.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on loppusummaltaan 61,6 miljardia euroa. Ehdotus on seitsemän miljardia euroa alijäämäinen.
Valtion velka nousisi ensi vuonna 132 miljardiin euroon. Valtion talousarvion tuloiksi arvioidaan ensi vuodelle 54,6 miljardia euroa, josta 46,5 miljardia euroa olisi verotuloja.
Pohjaesitys myös työllisyystoimista
Valtiovarainministeriö on esitellyt budjettiriihen pohjaksi myös virkamiesjohtonsa ehdotukset työllisyystoimista. Ne sisältävät muun muassa ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien eläkeputken poistamisen.
Virkamiesmuistio ehdotti kaikista varhaisista työelämän poistumisen reiteistä luopumista. Se tarkoittaisi myös osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä luopumista.
Myös työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat erityissäännöt tulisi poistaa. Lisäksi tulevasta eläkkeestä tehtäisiin varhennusvähennys eläköitymistä edeltävällä työttömyysjaksolla käytettyjen etuuspäivien perusteella. Ikääntyneisiin kohdistettavilla toimilla voitaisiin saada noin 30 000 lisätyöllisen vaikutus keskipitkällä aikavälillä.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto kytkettäisiin työssäoloehtoon. Pitkään jatkunut työssäolo kerryttäisi nykyisen työttömyysturvan enimmäiskeston, mutta lyhyempi lyhyemmän enimmäiskeston.
Toinen vaihtoehto olisi uudistaa järjestelmä samanlaiseksi kuin sairauspäivärahassa, jossa otetaan huomioon 28 kuukauden tarkastelujakso ja lasketaan keskimääräiset palkkatulot.
Työttömyysturva ei jatkossa kartuttaisi eläkeoikeutta. Vuorotteluvapaasta tulisi luopua kokonaan, virkamiehet ehdottivat.
Työttömien määräaikaishaastatteluja ja henkilökohtaisia palveluja pitäisi virkamiesmuistion mukaan lisätä. Sanktiojärjestelmää työttömien velvoitteiden laiminlyöneistä pitäisi muuttaa siten, että nykyisin kovien ja harvoin määrättyjen seurausten sijaan pitäisi soveltaa porrastetusti kovenevia sanktioita tiheällä seurannalla.
Työllisyyden hoidon virkamiehet sälyttäisivät ensisijaisesti kunnille. Työnantajan taloudellista vastuuta työkyvyttömyydestä kiristettäisiin.
Työttömyysturvaa ja -palveluja uudistamalla uskotaan saatavan yhteensä jopa 25 000 lisätyöllistä.
Opintoetuuksia muuttamalla voitaisiin työllisyyttä lisätä virkamiesmuistion mukaan 5 000:lla.