Käräjäoikeus: Omis­ta­jal­ta ka­ran­nut koira puri toista koiraa ja miestä Rak­si­las­sa

Otteluseuranta: Kärpät karkasi Sai­Pal­ta jo avaus­eräs­sä

Olut: Tornion panimo löysi keinon auttaa Uk­rai­naa, vaikka olutta ei saa mark­ki­noi­da hy­vän­te­ke­väi­syy­del­lä

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Pääkirjoitus

Val­tio­val­ta toivoo li­säy­din­voi­maa, Fortum har­kit­see, mutta Han­hi­ki­vi on si­joi­tus­paik­ka­na tylysti sivussa

Pyhäjoen Hanhikivellä on tunnetusti kesken jäänyt ydinvoimalatyömaa, jonka toteutus kaatui Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen keväällä 2022.

Kunnassa on pidetty yllä toiveita, että alueelle voisi edelleen tulla jotakin suuren mittakaavan toimintaa. Ehkä toinen ydinvoimarakentaja, ehkä vedyn tuotantoa.

Alueen valtteihin kuuluvat valmiit tieyhteydet, pienasunnot yli tuhannelle, hallintorakennus ja esimerkiksi puolivalmis satama aallonmurtajineen ja väylineen. Rakennettuja tiloja on 150 000 neliömetriä.

Rakennuksia pidetään kunnossa, mutta tunnelma paikan päällä on kuin lännenfilmin hylätyssä kaupunkipahasessa. Nyt Fennovoima haluaa myydä alueen.

Hanhikiven alueelle ehti nousta esimerkiksi muhkea hallintorakennus.
Hanhikiven alueelle ehti nousta esimerkiksi muhkea hallintorakennus.
Kuva: Vesa Joensuu

Jos asiat olisivat maanantaina menneet Pyhäjoen näkökulmasta parhain päin, olisi päivän uutisotsikko kertonut, kuinka energiayhtiö Fortum on kiinnostunut Hanhikivestä tulevan ydinvoimalansa sijoituspaikkana.

Fortumhan pohtii paraikaa uuden ydinvoimalan rakentamista Suomeen tai Ruotsiin. Voimala voisi olla jopa Olkiluoto 3:n kokoluokkaa mutta myös paljon pienempi modulaarinen voimala. Jälkimmäisen sijoituspaikka voisi olla Tornio, jossa sähköä ahmii Outokummun terästehdas.

Hanhikivi ei Fortumia kiinnosta. Laitospaikka ei ole Fortumin, ja alue on oikeuskiistan keskiössä, perusteli johtaja Petra Lundström Tekniikka & Talous -lehdessä.

Näkemys on ymmärrettävä. Rakennuspaikan omistavalle Fennovoimalle olisi siksi äärimmäisen tärkeää saada päätökseen miljardivääntö Rosatomin kanssa laitossopimuksen kaatumista koskevista korvauksista.

Pyhäjoen onni onnettomuudessa taas on, että kunnasta on muutamassa vuodessa tullut maan johtava tuulivoimapaikkakunta. Viime vuonna tuulivoimalat kehräsivät kunnalle kiinteistöverotuloja noin neljä miljoonaa euroa.


Fortumin voimalaratkaisu ja ehkä Hanhikiven tuleva käyttökin riippuu siitä, mikä ydinvoiman osuus tulevaisuuden energiapaletissa ylipäätään on.

Säistä riippumattomalle perusvoimalle on Suomessa vahvistuva kysyntä. Teollisuuden sähkönkäyttö kasvaa nopeasti. Näin esimerkiksi Raahen uudistettavassa terästehtaassa.

Ydinsähkön tuotannon pitäisi kuitenkin olla kannattavaa, eikä se ole enää itsestäänselvyys. Fortumin edustajat antoivat maanantaina ymmärtää, että lisäydinvoiman rakentaminen edellyttäisi valtiolta hintatukea tai sähkön käyttäjiltä pitkiä ostosopimuksia.

Orpon hallitus on asiassa ollut varovainen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen totesi pari päivää sitten, että valtio voisi helpottaa hankkeiden toteutumista takauksia myöntämällä.

Viimeistään jos Ruotsi alkaa hövelisti tukea ydinvoiman rakentamista omalle alueelleen, Suomen on pakko vasta samalla mitalla.