Val­tio­sään­tö­asian­tun­ti­ja mas­ki­ko­hus­ta: "Vai­kut­taa siltä, että so­siaa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö on vi­rit­tä­nyt joh­ta­mi­sen ää­rim­mil­leen"

Maskien käytön ohjeistamisesta on virinnyt Suomessa kiivas keskustelu. Valtiosääntöasiantuntijan mukaan tämä kertoo epäselvästä toimivaltasuhteiden sääntelystä.
Maskien käytön ohjeistamisesta on virinnyt Suomessa kiivas keskustelu. Valtiosääntöasiantuntijan mukaan tämä kertoo epäselvästä toimivaltasuhteiden sääntelystä.
Kuva: Arttu Laitala

Viime päivinä kuumentunut maskikohu on seurausta lainopillisesti epäselvästä sääntelystä.

Näin sanoo Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.

Ilta-Sanomien mukaan (12.10.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta olisi halunnut tiedottaa maskien käytöstä jo keväällä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö (stm) torjui aikeet.

Kokoomus on esittänyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.) epäluottamuslausetta maskiasiaan liittyen. Kokoomuksen mukaan kevään kangasmaskiselvityksessä olisi käytetty poliittista ohjausta.

Tartuntatautilain seitsemännen pykälän mukaan ministeriö johtaa tartuntataudin torjuntaa. THL:n tehtävänä on puolestaan antaa väestölle tarvittavaa tietoa tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Pauli Rautiaisen mukaan on aidosti epäselvä kysymys, mikä on johtamisen suhde itsenäisen informaation antamiseen.

– Vaikuttaa siltä, että stm on virittänyt johtamisen äärimmilleen ja sitä kautta kaventanut THL:n mahdollisuutta hoitaa sille kuuluvaa itsenäistä tehtävää.

Valmiuslain voimassaololla keväällä ei ole Rautiaisen mielestä merkitystä siihen, miten stm:n ja THL:n suhdetta tässä kysymyksessä arvioidaan.

"Sitä niitetään, mitä kylvetään"

Rautiaisen mukaan valtionhallinnon toimivaltapiirien määrittelyyn liittyvä sääntely on ollut jo vuosikymmeniä Suomessa huonoa.

Nyt niitetään sitä, mitä on kylvetty.

– Meillä on 2000-luvulla ollut vallalla governance-tyyppinen uudenlainen julkisjohtaminen, jossa on lähinnä saumattu valtionhallinnon sisäisiä informaatio- ja ennen kaikkea talousohjaussuhteita ja jonka ongelmat tulevat esiin erityisesti vaikeina aikoina. Emme ole enää vuosikymmeniin välittäneet siitä, että tekisimme tätä toimivaltapiirisääntelyä kunnolla.

– Näemme nyt sitä, mitä olemme tutkimusperustaisesti jo aikoja sitten tienneet näkevämme tällaisina aikoina, Rautiainen toteaa.

Kaksi oleellista kysymystä

Rautiaisen mukaan maskikeskustelu, sellaisena kuin se nyt käydään, pikemminkin peittää asioita, joista pitäisi oikeasti keskustella. Nyt ei pitäisi keskittyä syyllisen etsintään, vaan ennen kaikkea kysyä, miksi näin on päässyt tapahtumaan ja mitä siitä seuraa.

– Ensimmäiseen kysymykseen vastaus on, että toimijat ovat tulleet keskelle epäselvää sääntelyä, jota on vuosikymmeniä maahan rakennettu.

Entä seuraukset? Rautiaisen mukaan viranomaiset ovat kyllä tuottaneet maskisuosituksia, mutta ainoassa oikeudellisesti velvoittavassa THL:n toukokuussa antamassa ja vasta syyskuun lopussa päivitetyssä ohjeessa ei ollut alkujaan mitään maskeista, eikä ole nytkään kuin viittaus THL:n maskisuosituksen olemassaoloon.

– Se taas on vaikuttanut siihen, että erilaisiin yleisötilaisuuksiin on kohdennettu tiukkoja rajoituksia. Ja tästä on taas seurannut muun muassa alkuviikon uutinen siitä, että Tampereen Työväen Teatteri joutuu lomauttamaan henkilökuntansa.

Fakta

Poliittinen ohjaus

Poliittinen ohjaus on sanapari, joka on pulpahtanut esille taas koronaan liittyvän maskikiistelyn yhteydessä.

Periaate suomalaisessa demokraattisessa päätöksenteossa on selvä: poliittiset päättäjät määrittävät poliittisen linjan, jota virkavastuulla toimivat virkamiehet sitten toteuttavat. Poliittinen ohjaus on tätä linjanmäärittelyä.

Toisaalta poliittinen ohjaus ei saisi olla sellaista, että esimerkiksi puoluepoliittisesti yksityiskohtia viedään läpi, riippumatta siitä, mitä sen valmistelun aikana käy ilmi näistä tavoitteista.

Liian pitkälle tai yli rajojen mennyt poliittinen ohjaus on johtanut tai liittynyt ministerieroihinkin.

Esimerkiksi kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) erosi ministerin paikalta lokakuussa 2013. Hautala otti vastuun valtionyhtiö Arctia Shippingin Greenpeacesta tekemän rikosilmoituksen poisvetämisestä. Hautalan mukaan tapauksessa oli poliittista ohjausta.

Pääministerin paikalta Posti-sotkun jälkeen viime joulukuussa lähtemään joutuneen Antti Rinteen (sd.) arvioitiin harjoittaneen hyvin vahvasti omistajaohjausta, vaikka se ei ollut hänen salkussaan (IS 30.11.).

Häntä ennen silloinen omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) erosi saman jupakan seurauksena.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä olevassa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapauksessa arvioidaan, onko Haavisto toiminut toimivaltansa puitteissa, vai onko hän käyttänyt al-Holin leirin tapauksessa poliittista ohjausta yli toimivaltansa.