Oulun ydinkeskustassa toimii virasto, josta moni ei tiedä, mutta josta voi saada apua monenlaisiin oikeusturvaan liittyviin ongelmiin. Monet sen palveluista ovat asiakkaille ilmaisia.
Viraston puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on velkaantunut tai jos on ajautunut entisen puolison kanssa riitaan lasten huoltajuudesta.
Kyseessä on oikeuspalveluvirasto, joka antaa talous- ja velkaneuvontaa, edunvalvontaa sekä oikeusapua.
Tässä jutussa esitellään nämä saman katon alla toimivat yksiköt.
Velkoja voi saada anteeksi
Talous- ja velkaneuvonnassa autetaan asiakkaita kaikenlaisissa talouteen ja velkoihin liittyvissä kysymyksissä.
– Niin pientä ongelmaa ei ole, etteikö meiltä kannattaisi kysyä siihen neuvoa. Pyrimme tavoittamaan ihmiset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta tilanne ei ehdi ajautua umpisolmuun, yksikkövastaava Lauri Lantto sanoo.
Yksikössä on noin 15 työntekijää, joista valtaosa on talous- ja velkaneuvojia. He tekevät asiakkaalle ensin alkukartoituksen.
Siinä käydään läpi asiakkaan taloudellinen tilanne kokonaisvaltaisesti. Tarkastelussa huomioidaan esimerkiksi tulot, menot ja velat.
Siten selvitetään, onko asiakkaalla maksuvaraa eli kykyä hoitaa velkojaan. Sen jälkeen mietitään keinoja veloista selviämiseen.
Yksikön talous- ja velkaneuvojat voivat auttaa esimerkiksi neuvottelemaan velkojien kanssa sovinnon ja vapaaehtoisen maksusuunnitelman laatimisessa. Pyrkimyksenä on löytää kompromissi, josta sekä velkaantunut että velkoja hyötyvät.
Järeimpänä keinona yksikkö voi auttaa asiakasta hakemaan itselleen käräjäoikeudesta yksityishenkilön velkajärjestelyä. Jos oikeus hyväksyy hakemuksen, asiakas ryhtyy lyhentämään velkojaan maksuvaransa verran joka kuukausi.
Velkajärjestely kestää yleensä kolme vuotta. Kun asiakas on lyhentänyt velkojaan koko sen ajan sovitusti, hän saa jäljellä olevat velkansa anteeksi. Tietyissä tilanteissa velkajärjestelyyn voi päästä, vaikka maksuvaraa ei olisi lainkaan.
Eläkeläiset yksi asiakasryhmistä
Lauri Lanton mukaan tyypillisin talous- ja velkaneuvonnan asiakas on henkilö, jolla on useita kymmeniä tuhansia euroja velkaa. Velkaantumisen taustalla eivät yleensä ole enää niinkään korkeakorkoiset pikavipit, vaan erilaiset kulutusluotot.
– Nuoret maksavat normaaleja arkielämän kulujaan kuten ruokaa (kulutus)luotolla. Se on helppoa, mutta hirvittävän kallista, Lantto sanoo.
Tyypillisesti asiakas on lyhentänyt velkojaan vuosien aikana, mutta on sittemmin ottanut lisää uutta velkaa esimerkiksi vanhojen velkojen korkojen maksuun tai ruokaostosten kaltaisiin arkisiin elinkustannuksiin.
Useimmiten velkaantuminen johtuu pienituloisuudesta. Muita syitä ovat työttömyys, sairastuminen ja puutteet taloudenhallinnassa.
Asiakaskunta koostuu kaiken ikäisistä aikuisista. Uusista asiakkaista noin kolmasosa on iältään 30–39-vuotiaita. Lanton mukaan yksi merkittävä asiakasryhmä ovat eläkeläiset.
– Eläkkeelle siirryttäessä tulot putoavat merkittävästi. Jos on velkoja, niitä ei pysty hoitamaan samalla lailla kuin työelämässä ollessa, hän sanoo.
Viime vuonna Oulun talous- ja velkaneuvonta kohtasi yli tuhat uutta asiakasta. Lanton mukaan tänä vuonna asiakasmäärien kasvu on viime vuotta kovempaa.
– Se kertoo siitä, että nyt eletään kovaa aikaa. Hyvää on se, että ihmiset lähtevät hakemaan itselleen apua varhaisessa vaiheessa.
Talous- ja velkaneuvonta tekee myös esimerkiksi talousneuvolatoimintaa ja muuta ennakoivaa talousneuvontatyötä muun muassa oppilaitoksissa.
Apua lasten huoltoriitaan
Oikeusaputoimisto auttaa asiakkaita oikeudellisissa asioissa, jos he eivät taloudellisen tilanteensa vuoksi pysty maksamaan niistä aiheutuvia kuluja.
Toimisto selvittää, onko asiakkaan mahdollista saada itselleen oikeusapua joko kokonaan maksutta tai tietyn suuruisella omavastuuosuudella vai ovatko hänen tulonsa liian suuret oikeusavun myöntämiseksi.
Oikeusapua ei myönnetä, jos asiakkaan oikeusturvavakuutus kattaa hänen tarvitsemansa palvelut.
Jos yhden henkilön taloudessa asuvan asiakkaan käyttövarat ovat esimerkiksi alle 600 euroa kuukaudessa, oikeusapua saattaa saada ilmaiseksi.
Jos käyttövarat ovat 601–1 300 euroa kuukaudessa, asiakas joutuu maksamaan vain tietyn omavastuuosuuden oikeusavusta. Käyttövarat muodostuvat tulojen, menojen ja elatusvelvollisuuden perusteella.
Oikeusapua myönnetään esimerkiksi erotilanteissa puolisoiden ositukseen, yhteistalouden purkamiseen ja lasten huoltoon, asumiseen ja elatukseen.
Sitä myönnetään myös muun muassa perinnönjakoon tai perunkirjoitukseen. Oikeusaputoimistossa voidaan laatia esimerkiksi testamentteja, avioehtoja ja edunvalvontavaltuuksia.
Yli 2 000 yhteydenottoa vuodessa
Oikeusapua myönnetään myös erilaisiin rikosasioihin. Oikeusaputoimistossa työskentelevät julkiset oikeusavustajat avustavat oikeudenkäynneissä rikoksesta epäiltyä tai asianomistajaa eli rikoksen uhria.
Oikeusavussa avustetaan asiakasta myös riita-asioiden oikeudenkäynneissä. Tällaisia ovat esimerkiksi velkomus- ja vahingonkorvausasiat sekä työsuhteen päättymiseen liittyvät asiat.
Oikeusapua voidaan antaa myös erilaisiin hallinnollisiin asioihin, kuten asiointiin hallinto-oikeudessa, eläkkeestä valittamiseen tai turvapaikkamenettelyyn.
– Meihin kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Voi soittaa, tulla paikan päälle tai olla yhteyksissä sähköisen asioinnin kautta, oikeusaputoimistoa vetävä johtava julkinen oikeusavustaja Mikko Leppäluoto neuvoo.
Hänen mukaansa yli 20 henkilöä työllistävässä yksikössä vain yritysjuridiikka on rajattu pois palveluista. Hän osallistuu itsekin asiakastyöhön eli muun muassa juridisten asiakirjojen laatimiseen ja oikeudenkäyntien osapuolten avustamiseen.
Viime vuonna yhteydenottoja tuli yli kahdelta tuhannelta asiakkaalta. Määrä on pysynyt varsin vakiona vuosittain. Asiakkaita ohjautuu suorien kontaktien lisäksi myös yhteistyökumppaneilta ja oikeuspalveluviraston muista palveluista.
Ei saa päättää raha-asioistaan
Edunvalvontatoimisto tekee edunvalvontaa tilanteessa, jossa henkilö ei kykene huolehtimaan itse taloudellisista tai muista asioistaan esimerkiksi ikääntymisen, sairauden tai onnettomuuden vuoksi.
Jos lähipiiristä ei löydy sopivaa henkilöä, Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin määrää hänelle yleisen edunvalvojan. Sitä voi hakea henkilö itse tai hänen läheisensä.
Edunvalvonta voi saada alkunsa myös esimerkiksi sosiaalityöntekijän tai terveydenhuollon ammattilaisen tekemästä huoli-ilmoituksesta.
Edunvalvonta voi olla tarpeen esimerkiksi, jos muistisairaalla henkilöllä jää laskuja maksamatta tai henkilö velkaantuu holtittomasti vaikkapa kulutusluotoista ja pikavipeistä. Edunvalvontaan määrätty henkilö ei saa enää itse päättää yksin omista asioistaan, vaan päätökset tekee edunvalvoja yhdessä hänen kanssaan.
Edunvalvoja huolehtii asiakkaan perustarpeista: siitä, että hänellä on asunto ja ruokaa ja että hänen terveytensä ja sairautensa hoito on kunnossa.
Edunvalvoja hakee asiakkaan puolesta kaikki ne tulot ja etuudet, joihin hän on oikeutettu. Sen jälkeen hän maksaa tämän laskut ja antaa asiakkaalle säännöllisesti käyttörahaa esimerkiksi ruokaan. Reseptilääkkeet ostetaan tyypillisesti apteekkiin avattavalle tilille.
Asiakkaan elintaso pyritään turvaamaan sellaisena kuin se on ollut. Tavoitteena on, että edunvalvonta näkyisi asiakkaan arjessa mahdollisimman vähän.
– Asiakkaan asioita täytyy tarkastella hänen arvomaailmastaan käsin, ei edunvalvojan. Häntä täytyy kunnioittaa ja pyrkiä toteuttamaan hänelle tärkeitä asioita, jotta hän saa elää sellaista elämää kuin haluaa – jos taloudelliset reunaehdot mahdollistavat sen, johtava yleinen edunvalvoja Minna Sipola kuvailee.
Jos asiakas esimerkiksi tupakoi, hänen täytyy saada rahaa tupakkaan, vaikka edunvalvoja olisi henkilökohtaisesti tupakointia vastaan.
Sipola myöntää, että edunvalvonta on merkittävää vallankäyttöä toisten ihmisten elämään.
– Se vaatii todella paljon ammattitaitoa henkilöstöltämme. Kaiken keskiössä on asiakkaidemme etu.
Mielenterveysongelmaisia nuoria
Edunvalvonnan 37 työntekijää on tänä vuonna ehtinyt auttaa jo yli 2 700 asiakasta. Heistä lähes neljäsosa oli alle 18-vuotiaita. Toisen ison ikäryhmän muodostivat 70–79-vuotiaat.
Sipolan mukaan asiakkaiden joukossa on myös esimerkiksi nuoria aikuisia, jotka ovat joutuneet edunvalvontaan mielenterveysongelmiensa vuoksi.
– Heidän etunsa ajaminen on hyvin työlästä verrattuna esimerkiksi ympärivuorokautisessa hoivassa olevien etujen ajamiseen, hän sanoo.
Tämä johtuu siitä, että nuoret viettävät usein aktiivista elämää. Heillä on esimerkiksi erilaisia harrastuksia, he matkustelevat, käyttävät suoratoistopalveluita, hankkivat tavaroita ja heillä on kännykkä- ja nettiliittymiä.
Edunvalvonnassa täytyy huolehtia näihin liittyvien laskujen maksamisesta asiakkaan varoilla. Muita tulonlähteitä ei ole. Jos rahat eivät riitä kaikkeen, edunvalvoja päättää yhdessä asiakkaan kanssa, mistä palvelusta luovutaan.
Edunvalvonta on yleensä pitkäkestoista. Se voidaan lopettaa perustelluista syistä viranomaisen päätöksellä. Näin voidaan toimia esimerkiksi, jos mielenterveysongelmiensa vuoksi edunvalvontaan määrätyn henkilön psyykkinen terveydentila paranee riittävästi.
Edunvalvojat ovat raportointivelvollisia Digi- ja väestötietovirastolle. Se seuraa, että he todella toimivat asiakkaiden etujen mukaisesti.
Edunvalvonta on maksullista. Vain vähävaraisimmat saavat keskeisimmät palvelut veloituksetta.
