Vanhuksemme ansaitsevat turvallisen ja arvokkaan hoivan elämänsä loppuvaiheessa. Vanhustenhoidon haasteet ovat Pohjoismaissa samankaltaisia, mutta laatu vaihtelee eri maiden välillä. Minkään maan hoivajärjestelmä ei ole täydellinen, mutta voimme kaikki oppia toisiltamme.
Pohjoismaiden neuvoston sosialidemokraattinen ryhmä esittääkin tiiviimpää yhteistyötä vanhustenhoidon laadun ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi ja tasa-arvon vahvistamiseksi koko Pohjolassa. Kehittämällä yhteistyötä voimme jakaa arvokkaita kokemuksia, toimivia käytäntöjä ja tehokkaita toimintamalleja. Samalla voimme tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa hoidon laatua, ja erityisesti auttaa löytämään ratkaisuja kaikille Pohjoismaille yhteiseen haasteeseen – väestön ikääntymiseen.
Teknologian kehitys tarjoaa monia mahdollisuuksia parempaan vanhustenhoitoon, erityisesti hyödyntämällä digitaalisia apuvälineitä, jotka helpottavat sekä hoitokontakteja että sosiaalista kanssakäymistä.
Samalla on huomioitava, että nopea digitalisaatio voi lisätä eriarvoisuutta, kun osalla vanhuksista ei ole tarvittavia taitoja uusien järjestelmien käyttämiseksi. Siksi hoitohenkilöstölle ja vanhuksille itselleen räätälöity koulutus on olennainen osa ehdotustamme – sen avulla helpotetaan arkea, vahvistetaan vanhusten digiosaamista ja torjutaan sosiaalista eristäytymistä.
Hoitohenkilöstön asemaa ja työoloja on parannettava. Tärkeä hoitotyö ansaitsee paremmat työehdot, panostuksia jatkokoulutukseen ja erikoistumismahdollisuuksiin. Näin voidaan myös houkutella ja pitää kiinni pätevästä henkilöstöstä.
Sosialidemokraatit ehdottavat, että lähihoitajien tutkintotodistukset tunnustettaisiin yhtenäisesti kaikissa Pohjoismaissa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että Ruotsissa hankittu tutkinto mahdollistaisi työnteon myös Norjassa. Tämä olisi askel kohti pohjoismaisten työmarkkinoiden parempaa integraatiota ja työvoiman liikkuvuutta. Lisäksi tulisi helpottaa Ruotsissa koulutettujen sairaanhoitajien kelpoisuuden saamista Suomessa, sillä nykyinen prosessi Valviran kautta on monimutkainen, pitkä ja kallis.
Toimenpiteet yksinäisyyden, mielenterveysongelmien ja fyysisen passiivisuuden torjumiseksi ovat keskeisiä vanhusten elämänlaadun parantamisessa. Ne voivat myös vähentää tulevaisuuden hoitotarpeita.
Väestön ikääntyessä erityisesti muistisairauksien, kuten dementian, hoito vaatii entistä enemmän terveydenhuollon resursseja. Tutkimus ja kehitys ovat avainasemassa näiden sairauksien varhaisessa havaitsemisessa, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Tiivis pohjoismainen tutkimusyhteistyö voi auttaa kehittämään tehokkaampia hoitomuotoja ja parempia hoivapalveluita myös vähemmistöryhmiin, alkuperäiskansoihin ja hbtqi-yhteisöön lukeutuville vanhuksille.
Vaikka Pohjoismainen hyvinvointimalli on ollut pitkään kansainvälinen esikuva, tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää jatkuvaa kehitystä ja yhteisiä ponnisteluja. Tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa, jotta voidaan turvata korkeatasoinen ja yhdenvertainen vanhustenhoito, parantaa henkilöstön työoloja sekä varmistaa, että uudet teknologiat ovat kaikkien ulottuvilla.
Hyödyntämällä yhteisiä kokemuksia ja resursseja voimme taata turvallisen ja arvokkaan vanhuuden – nykyisille ja tuleville sukupolville.
Truls Vasvik
kansanedustaja (AP), Norja
Anna-Kristiina Mikkonen
kansanedustaja (sd.), Suomi
Solveig Östby Vitanza
kansanedustaja (AP), Norja
Eva Lindh
kansanedustaja (S), Ruotsi
Pohjoismaiden neuvosto, Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta