Hallitus sai viimeisen kehysriiheensä päätökseen myöhään keskiviikkoiltana. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) myönsi tiedotustilaisuudessa, että neuvottelut ovat olleet ajoittain vaikeita, mutta hallituksella on ollut tahto ja kyky ratkaista asioita.
– Me vaikutamme siihen, mikä on meidän omissa käsissämme. Julkisen talouden alijäämä valitettavasti pysyy huolestuttavalla tasolla kaikesta säästämisestä huolimatta, Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.
Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan 13,2 miljardia euroa ensi vuonna, mikä on 2,4 miljardia euroa enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu.
Kotitalousvähennystä korotetaan
Kehysriihessä hallitus päätti muun muassa kasvattaa kotitalousvähennystä, jotta yhä useampi koti rohkaistuu käyttämään siivous- tai hoiva-apua tai teettämään remontteja. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 2100 euroon. Vähennysprosenttia korotetaan 35 prosentista 40 prosenttiin.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vielä kuluvan vuoden aikana.
Korjausrakentamista edistetään myös asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen parantamisella ja asuintalovarauksen korotuksella. Avustuksiin varataan yhteensä 110 miljoonaa euroa vuosille 2026–2027.
– Energiaremontteihin ja saneerauksiin kohdennetaan määräaikainen valtiotukiohjelma, jonka hintalappu on 110 miljoonaa euroa, sanoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tiedotustilaisuudessa.
Lähi-idän tilanne on heijastunut polttoaineiden hintoihin, joten hallitus on päättänyt tukea työmatkailijoita alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuosuutta 900 eurosta 800 euroon kuluvalle vuodelle.
Hallitus myös parantaa mahdollisuuksia päästä nopeasti kiinni omaan ensiasuntoon. Esimerkiksi ASP-lainojen omarahoitusvaadetta lasketaan 10 prosentista 5 prosenttiin.
Pitkäaikaistyöttömille osaamisseteli
Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilannetta on haluttu helpottaa. Nuorille suunnattua työllistymisseteliä vahvistetaan 20 miljoonalla eurolla. Viime syksyn budjettiriihessä työllistymisseteliin osoitettiin 30 miljoonaa euroa.
Lisäksi valtio palkkaa 500 uutta kesätyöntekijää tai harjoittelijaa. Hallitus toivoo päätöksen rohkaisevan myös yrityksiä kasvattamaan kesätyöntekijöiden määrää.
Pitkäaikaistyöttömien pääsyä takaisin työelämään tuetaan täydennyskoulutukseen tarkoitetulla osaamissetelillä. Tähän hallitus osoittaa 20 miljoonaa euroa.
Lisäksi hallitus ottaa käyttöön uuden työvoimapoliittisen avustuksen kolmannelle sektorille, johon ohjataan uudelleenkohdennuksina 13 miljoonaa euroa. Tavoitteena on mahdollistaa sellainen toiminta, johon pitkään työttömänä ollut tai heikossa työmarkkina-asemassa oleva voisi osallistua parantaakseen työllistymisedellytyksiään.
Essayah: Opintotukiuudistus vahvistaa perheellisten asemaa
Hallitus toteuttaa opintotuen kokonaisuudistuksen, kertoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) tiedotustilaisuudessa.
Ministerin mukaan huoltajakorotukseen vaikuttaa jatkossa lasten lukumäärä. Nykyiseen huoltajakorotukseen tulee 30 euron lisäys jokaista seuraavaa lasta kohden.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi olevansa iloinen, että tilanteessa, jossa maailma on sekaisin, varsinaista kehitysyhteistyötä ei ole leikattu.
Adlercreutzin mukaan RKP:lle selvä voitto on kotitalousvähennyksen korottaminen.
– Tämä on toimenpide, jolla on välitön myönteinen vaikutus työllisyyteen. Kun kotitaloudet ostavat enemmän palveluita, syntyy työpaikkoja ja yrityksille tarjoutuu mahdollisuus kasvaa, Adlercreutz sanoi.
Ministeriötkin joutuvat säästökuurille
Hallitus päätti kehysriihessä noin 520 miljoonaan euroon vuoden 2030 tasolla kasvavista säästötoimista. Uudet säästöt korvaavat eli kohdentavat uudelleen yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia.
Uusilla julkista taloutta vahvistavilla toimilla myös rahoitetaan nyt päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia.
– Suurimmat säästöt kohdistuvat valtionhallintoon. Jos on uusia menokohteita, niihin olemme säästäneet muualta, Orpo sanoi.
Valtionhallinnossa menojen tasoja alennetaan ja lisäksi ensi vuodesta lähtien otetaan käyttöön asteittain kasvava, tuottavuuteen kannustava määrärahavähennys. Säästövaikutus on ensi vuonna 60 miljoonaa euroa ja se nousee 166,5 miljoonaan euroon vuonna 2030.
Orpo muistutti, että koko hallituskauden ajan valtionhallintoon on kohdistettu säästöjä.
– Nyt tämän säästön jälkeen kokonaissumma kumulatiivisesti vuoden 2027 tasossa on jo yli puoli miljardia. Se on iso summa ja totta kai se koskee myös ihmisiä, mutta meidän on välttämätöntä tehostaa valtionhallinnon eli ministeriöiden, virastojen ja laitosten toimintaa, Orpo sanoi.
Puolustukseen lisää rahaa
Purran mukaan Suomi kasvattaa puolustusmäärärahoja uhka- ja tarveperusteisesti vähintään kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä.
Puolustukseen kohdennetaan lisämäärärahaa vuosille 2027–2030 yhteensä noin 1,1 miljardia euroa.
Purran mukaan määrärahoja kohdennetaan esimerkiksi lisähenkilöstön kertausharjoituksiin, materiaalin kunnossapitoon ja puolustusmateriaalihankintoihin. Lisäksi droonitorjuntaan tulee merkittäviä panostuksia.