Työnhakijoiden tapaamiset työvoimapalveluissa tuovat merkittäviä lisäkustannuksia, kun otetaan huomioon vain tilakulut ja henkilöresurssien käytön suhde saavutettuun hyötyyn, joka on yleisesti ottaen vähäistä.
Nykyisin etäpalvelut tarjoavat vaikuttavamman ja kustannustehokkaamman vaihtoehdon perinteisille tapaamisille, jotka ovat peräisin ennen nykytekniikan aikakautta. Tutkimusnäyttöä siitä, että tapaamiset edistäisivät työnhakijoiden tilannetta enemmän kuin etäpalvelut, ei ole saatavilla. Päinvastoin, etäpalvelut ovat tehokkaampia.
Kuntien vastuu työllisyyspalveluista kasvaa, ja tilaongelmat ovat esillä eri syistä johtuen. On entistä tärkeämpää tarkastella tilojen tarvetta ja resurssien kohdentamista tehokkaasti.
Etäpalvelut tarjoavat joustavamman vaihtoehdon työnhakijoille, säästäen samalla resursseja, aikaa ja vaivaa työnhakuun tai tilanteen edistämiseen. Esimerkiksi sairauksiin liittyvät asiat voidaan hoitaa ilman tapaamista, mikä on eettisesti perusteltua etenkin tilanteessa, jossa lääkäriin pääsy on rajoitettua.
Työvoimapalveluiden tavoitteena tulisi olla sekä työnhakijoiden että työnantajien tarpeiden huomioiminen samalla tukien työttömyysetuudelta poistumista. Sairaiden ohjaaminen oikeille etuuksille, kuten sairauspäivärahalle, on tärkeää, mutta ei edellytä tapaamisia. Tapaamisia eivät edellytä myöskään omatoimiset asiakkaat, joita suurin osa.
On välttämätöntä välttää tarpeettomia tapaamisia varmistaaksemme tilakulujen vähenemisen ja resurssien tehokkaan ja vastuullisen kohdentamisen. Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen voi johtaa tarpeettomiin kustannuksiin eri muodoissa. Myös ilmastopäästöt vähenee, kun tiloja saadaan vähennettyä.
Työttömiä ei saa käsitellä virkakoneiston pelinappuloina, joiden palvelu tehdään tarpeettoman hankalaksi. Työvoimapalveluiden tulee tehostaa toimintaansa etäpalveluiden avulla, ottaen huomioon korona-ajan opit etätyöstä ja etäpalveluista.
Työvoimapalvelija
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.