Erityisesti viime vuosina on keskusteltu ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Yhä pienenevien ikäluokkien ei odoteta paikkaavan sitä työntekijöiden vajetta, kunnes suuret ikäluokat siirtyvät ansaituille eläkepäiville.
Työhyvinvoinnin asiantuntijat ovat viime vuosina korostaneet, että työnantajien ja työnjohdon olisi syytä satsata työntekijöiden työhyvinvointiin. Yrittäjät ovat varsin hyvin tietoisia nykyisestä ja tulevasta työntekijävajeesta.
Yrittäjien ja yritysten suurin voimavara on osaavat ja ammattitaitoiset työntekijät, joista pidetään hyvä huoli. Olemme huomanneet kaikki, kuinka sosiaali- ja terveysalalle kävi, kun vuosikymmenien ajan työntekijöiden arvostuksen puuttuessa sosiaali- ja terveysalan työntekijät uupuivat ja katosivat työmarkkinoilta.
Korona- ajan vaikutukset korostivat vielä edellä mainittuja asioita, myös muilla aloilla ja erityisesti matkailu- ja ravintola- alalla.
Nyt on siis varsin hämmentävää, että yhdessä vuodessa kadotettiin työntekijöiden työhyvinvointiajatus ja sitä kautta ammattilaisen arvostus. Voidaanko tulevan nousukauden kynnyksellä liiaksi arvostaa suomalaista työntekijää? Suomalaisen ammattitaitoisen työntekijän arvostaminen on yrittäjän ja yrityksen suurin voimavara, jota ei voi koskaan ylikorostaa.
Olisiko Suomi tulevaisuudessa työntekijäystävällinen maa? Entisenä yrittäjänä, entisenä metsureiden luottamushenkilönä, yrittäjien ja kunnan välisenä yhteyshenkilönä ja työntekijänä toimineena nykyistä tilannetta ei voi ymmärtää.
Yrittäjä itse, luova yritysidea ja yrittäjän ammattitaito ovat yrityksen kolme nurkkakiveä, ja lopuksi ammattitaitoiset työntekijät ovat yrityksen neljäs nurkkakivi, joita ilman yrityksen perustukset kaatuvat. Edessä häämöttävä riitaisa sopu ei anna Suomelle vahvaa kilpailuetua muihin eurooppalaisiin valtioihin katsottuna.
Asko Lampinen
kirjailija, Muhos