Suomen Yrittäjien vuosikymmeniä ajama paikallinen sopiminen on tulossa Suomen lainsäädäntöön keväällä. Suomen Yrittäjät ry pyrkii polkemaan suomalaisten työehtoja hinnalla millä hyvänsä. Laskun tästä maksaa tavallinen työntekijä ja työehtosopimuksia noudattavat työnantajat.
Hallituksen esitysten toteutuessa työnantajan eikä työntekijöiden tarvitse olla järjestäytyneitä tehdäkseen paikallisia sopimuksia työehtosopimuksen puitteissa. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Luopumista yleiskorotuksista, irtisanomisajan lyhentäminen, kymmentuntinen työpäivä, työajanlyhennysvapaiden poistaminen, kesäloman siirtäminen lomakauden ulkopuolelle ja lukuisia muita ”itsestään selviä asioita”.
Uskallamme siis sanoa, että paikallisen sopimisen vapauttaminen tulee heikentämään työntekijöiden työehtoja, mutta ei tule parantamaan työllisyyttä tai kansantaloutta. Ylimääräinen siivu yritysten säästyneistä rahoista tulee päätymään osingoiksi.
Paikallisessa sopimisessa on perimiltään kyse työehtosopimuksen osien uudelleen sopimisesta. Ongelma piilee siinä, että jatkossa työpaikoilla sopimuksia laativat kouluttamattomat osapuolet vailla oikeudellista apua.
Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuskierros näytti, että ilman juristeja näitä sopimuksia ei syntynyt. Toisaalta irtaantuminen valtakunnallisesta työehtosopimuksesta ei pelastanut esimerkiksi Siklataloa tai Jukkataloa. Haluatko sinä jatkossa ammattiliiton sopimat työehdot vai työnantajan sanelemat ehdot?
Uskomme, että palkkasi tulee laskemaan. Paikallinen sopiminen on nytkin mahdollista työehtojen kannalta molempaan suuntaan, joten ongelma ei ole siinä. Turvana tällä hetkellä ovat koulutetut ja osaavat luottamusmiehet sopijakumppaneina, jotka myös valvovat ehtojen noudattamista. Yleissitovuus tulee poistumaan useilta aloilta, koska työnantajat eroavat työnantajaliitoista saadessaan samat sopimisen oikeudet muutoinkin, ilman velvoitteita. Pitääkö siis työehtosopimuksista poistaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia heikennysten pelossa.
Hallituksen toimien tavoitteena on laskea järjestäytymisastetta ja heikentää edunvalvontaorganisaatiota. Tätä hallituksen malli tulee tarkoittamaan. Meidän on vastattava tähän entistä vahvemmalla jäsenhankinnalla ja osaavilla luottamusmiehillä.
Voimmeko estää huonojen työehtojen vyörymisen työpaikoille? Hallitus on siirtynyt työmarkkinaosapuoleksi, ja pyrkii murentamaan työehtoja lainsäädännöllä. Mitä keinoja meille jää puolustautua? Suomalainen työelämä on rakennettu taistelemalla, lakkoilemalla. Nämä keinot on otettava jatkossa entistä vahvemmin käyttöön, kun puolustamme työpaikkojemme työehtoja.
Helsingin sanomien uutisointi (10.3.2024) neljän euron palkasta metsäalalla on konkreettinen esimerkki, näitä tulee Teollisuusliitonkin sopimusaloilla säännöllisesti vastaan. Työntekijöiden riisto tulee lisääntymään, jatkossa sitä kutsutaan vain paikalliseksi sopimiseksi.
Toni Mäki-Penttilä, Jari Tohu, Sauli Hildèn, Keijo Alahuhtala
Teollisuusliiton Pohjois-Suomen hallinnon puolesta