Tuulivoima jakaa mielipiteitä ja se on ymmärrettävää. Kunnat kahmivat tuulivoimaloita alueilleen saadakseen mahdollisimman paljon kiinteistöverotuloja. Joskus niiden toiminta hipoo laillisuuden rajoja. Esimerkiksi silloin, kun mailleni myönnettiin rakennuslupa kahdelle tulivoimalalle, kun vuokrasopimus oli vain yhdestä.
Tai silloin, kun tuulivoimalat tulivat noin 335 metrin päähän tilastani ja tuulivoimatoimija Exilion Ky ei ole halukas maksamaan minkäänlaisia vaikutusaluekorvauksia, kun laki ei siihen pakota ja kunnan rakennusvalvontaviranomaista asia ei hetkauta. Jos valitat kunnan toimista, voit olla varma, että kohtaat kaikkia mahdollisia vaikeuksia kunnan taholta. Huolestuneena luen poromiesten juttua Kalevasta oman elinkeinonsa tilanteesta.
Kaikki ne miljoonien eurojen vuokratulot, mitä tuulivoimaloista saadaan, menevät suurelta osin kunta-/kaupunkirakentamiseen. Kaikenlainen röystäily ja joskus typerältä tuntuva kerskarakentaminen on päivän sana. Miten ihanalta tuntuu tavallisesta ihmisestä, jolla rahat juuri riittää jokapäiväisiin menoihin, lukea uutisia uusista investoinneista, joiden järkevyyttä kukaan ei uskalla kyseenalaistaa.
Mutta itse asiaan: Kuinka paljon tuulivoimaa tarvitaan? Olisiko aurinkovoima sittenkin parempi voimantuotantomuoto? Järki sanoo, että kannattaa tuottaa se määrä, mikä kulutetaan. Voimaloita ei kannata rakentaa varastoon, koska ne vanhenevat ja tekniikka kehittyy koko ajan.
Mutta halpaa sähköä tarvitaan vedyn tuotantoon. Ongelma on siinä, että vedyn tuotantoon sähkön pitää olla niin halpaa, ettei edes tuulivoimalalla tuotettu sähkö, jonka omakustannushinta on noin kolme senttiä kilowattitunnilta, ole riittävän halpaa.
Tuulivoimainvestoijat luottavat siihen, että sähkön hinta nousee tulevaisuudessa. Hinta määräytyy markkinoilla ja sähkön ylituotanto laskee hintoja erityisesti silloin, kun sähköstä on ylitarjontaa.
Suomessa ei ole mitään mekanismia, jolla tuulivoimainvestointeja säädellään. Investoija kantaa riskin sijoittamallaan omalla pääomalla, joka on tyypillisesti 15 prosenttia, ja lainanantajat suurimman osan. Jos myöhemmin osoittautuu, että investointi on huonosti kannattava, jää voimala lainanantajan kontolle. Ulkomaalainen lainanantaja/sijoittaja ei ole oikeudellisesti millään tavalla vastuussa tuulivoimalan toiminnasta.
Aurinkovoima ehkä parempi kuin tuulivoima? Aurinkovoima on kehittynyt niin vauhdilla, että viisi vuotta sitten investoineet voivat todeta, että säästöt ovat nolla euroa, koska saman aurinkovoimatehon saa tänään melkein 50 prosenttia halvemmalla. Sitä, jatkuuko kehitys näin, on vaikea sanoa, mutta laskeva hintatrendi on vallitseva.
Onhan aurinkovoimassa se ongelma, että takapuoli jäätyy talvella, kun ei aurinko paista Suomessa. Mutta puolet vuodesta lataat sähköauton ilmaiseksi, ja hyödyt edullisesta sähköstä.
Entäpä huoltovarmuus ja Venäjän drooniuhka. Tuulivoimaloita on mahdollista sabotoida drooneilla ja niin myös aurinkopaneeleita. Jokaisella on oma mielipiteensä, mutta asiaa on syytä pohtia. En kuitenkaan sijoittaisi tuulivoimaloita Itärajan läheisyyteen.
Oma mielipiteeni on, että tuulivoimaa on nykyisellään riittävästi ja investoinnit tulee suunnata aurinkovoimaan ja vara-akkuihin sekä muihin sähkön ja lämmön varastointiratkaisuihin. Joku sanoo, että datakeskuksiin tarvitaan paljon halpaa tuulisähköä. Tekniikka kehittyy vauhdilla ja uskon, että datakeskukset ovat lyhyen ajan ratkaisuja ja niiden tilalle tulee uusia tapoja, kun tietoa saadaan seulottua ja pakattua aina vaan tiiviimmin ja pienempään tilaan.
Matti Lahdenperä
Siikalan tila, Olhava