Tut­ki­mus: Suomen väestö kas­va­nut yhtä hi­taas­ti vii­mek­si 1600-lu­vul­la – jat­ku­vat väes­tö­krii­sit ovat vai­kut­ta­neet syn­ty­vyy­teen vuo­si­sa­to­jen saa­tos­sa

Suomen väestökehitys on ollut kriisien ja toipumisten vuorottelua. Viime aikoina on verrattu usein nykypäivän syntyvyyden tasoa 1860-luvun nälkävuosiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vertailu ontuu.

Syntyvyys on laskenut Suomessa jo pitkään. Suomen väestö ei ole kasvanut kriisiaikojen ulkopuolella normaalioloissa näin hitaasti sitten 1600-luvun puolivälin
Syntyvyys on laskenut Suomessa jo pitkään. Suomen väestö ei ole kasvanut kriisiaikojen ulkopuolella normaalioloissa näin hitaasti sitten 1600-luvun puolivälin
Kuva: Pasi Leino

Viime vuosien matala syntyvyys on herättänyt pohtimaan tilanteen poikkeuksellisuutta. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus kertoo, että vastaavaa ei ole Suomessa koettu yli 300 vuoteen.

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on onnistunut ensimmäistä kertaa arvioimaan Suomen väestökehityksen aina 1600-luvun puolivälistä alkaen. Ryhmän tulokset muuttavat vallinnutta käsitystä Suomen väestöhistoriasta.

Tutkijoina olivat taloushistorian tutkijatohtori Miikka Voutilainen, tilastotieteen tutkijatohtori Jouni Helske ja tilastotieteen lehtori Harri Högmander.

Tutkijat käyttivät aineistonaan miljoonia kirkonkirjatietoja kastamisista ja hautaamisista ja kehittivät uuden tilastomallin, jonka avulla näistä pystyttiin arvioimaan väestön vuotuinen kasvu.

– Etenkin vanhin osa aineistosta on hyvin aukollista. Yhdistimme erilaisia tietolähteitä ja arvioimme niihin liittynyttä epävarmuutta. Tutkimuksemme myötä Suomen väestöhistoria on aiempaa varmemmalla pohjalla, kertoo Högmander.

Tutkimus on hyödyntänyt paitsi uusinta tilastotiedettä myös nykyaikaisten tietokoneiden laskentatehoa. Tutkimusryhmä käytti Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen pilvipalvelimen laskentakapasiteettia, mutta tältäkin konemäärältä vei noin kuusi vuorokautta yksien tulosten tuottamiseen. Vuosikymmen sitten tällainen laskenta ei olisi ollut edes mahdollista.

Tutkimus tuo merkittävää lisätietoa paitsi pitkän aikavälin väestönkasvusta, myös väestökriiseistä, joista Suomi näyttää kärsineen poikkeuksellisen tiheään.

– Ilmiö korostuu erityisesti suhteessa Ruotsiin. Länsinaapurimme on selvinnyt vastaavalla ajanjaksolla huomattavasti vähemmällä. 1690-luvun nälänhätä ja suuri Pohjan sota (1700–1721) näyttäytyvät erityisinä vedenjakajina, Voutilainen kertoo.

1600-luvun jälkeen Suomen ja Ruotsin väestönkasvu olivat samankaltaisia seuraavan kerran vasta 1800-luvun alkupuolella. 1860-luvun nälänhätä ja 1900-luvun sodat eriyttivät kehityksen uudelleen.

Viime vuosina on tullut suosituksi verrata Suomen nykyistä hidasta väestönkasvua 1860-luvun nälkävuosiin. Esimerkiksi vuonna 2018 syntyi lapsia vähiten sitten vuoden 1868. 1860-luvun nälkävuodet ja kuolleisuus ovat Voutilaisen mukaan huono vertailukohta.

Toistuvista väestökriiseistä toipuminen on pitänyt Suomen väestökasvun korkeana vuosisatoja. 1700-luvulta 1900-luvulle yltänyt nopean väestökasvun vaihe ei ole hyvä verrokki, vaan poikkeus.