Suomen metsäsektori ei ole kestävällä pohjalla ja ilmasto- ja luontovelvoitteiden täyttäminen vaatii muun ohessa hakkuiden vähentämistä ja niiden toteutustavan muutoksia.
Tämä on Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijoiden Sampo Pihlaisen ja Santtu Karhisen viesti Suomen metsäsektoria käsittelevässä artikkelissaan, jossa he tutkivat metsäsektorin vihreän siirtymän vaikutuksia maakuntien talouteen ja työllisyyteen.
– Se [ilmasto- ja luontovelvoitteiden täyttäminen] vaikuttaa yrityksiin ja niiden työntekijöihin, ja vaikutukset ovat isoja etenkin alueellisesti, Pihlainen sanoo tiedotteessa.
Tutkijat käyttivät analyysissään Suomen kansantalouden rakennetta kuvaavaa ENVIMAT-mallia, jonka avulla on pystytty arvioimaan aiempaa kattavammin siirtymän vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen eri maakunnissa.
Mallilla pystytään ottamaan huomioon suorien vaikutusten ohella myös välilliset vaikutukset, joita syntyy esimerkiksi metsäalan käyttämistä kuljetuspalveluista.
Tällä hetkellä metsäsektori työllistää 100 000 henkilöä ja sen osuus koko Suomen arvonlisästä on noin seitsemän prosenttia. Itä- ja Pohjois-Suomessa osuus on kuitenkin selvästi yli kymmenen prosenttia, Etelä-Karjalassa jopa 28 prosenttia.
Kun koko maassa metsäalaan kytkeytyvien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin neljä prosenttia, on se itäisessä ja pohjoisessa Suomessa noin 10–15 prosenttia.
Tutkijoiden mukaan metsäteollisuuden uudet puutuoteinnovaatiot voivat jopa kasvattaa alan tuomaa arvonlisää tulevaisuudessa. Samalla esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto ja energiatehokkuutta parantavat alat synnyttävät uusia työpaikkoja.
– Metsäsektorin nykyisten työpaikkojen tilalle tarvitaan uusia. Ne eivät synny tyhjästä, vaan tarvitaan aktiivisia toimia ja niillä alkaa olla kiire, Karhinen huomauttaa.
Tutkijat suosittelevat, että Suomen on viipymättä valmisteltava metsäsektorin siirtymän suunnitelma.
– Suunnitelmaan on sisällettävä kannustimia sekä muutosten aikataulu. Siirtymässä mukana oleville haavoittuville ryhmille on taattava taloudellista tukea ja uudelleenkoulutusta.
Tutkijoiden mukaan Suomen kannattaa edistää korkeamman jalostusarvon puupohjaisten tuotteiden kysyntää suosimalla niitä julkisissa hankinnoissa ja vaikuttamalla sääntelyyn Euroopan unionissa.
