Taivalkoski: Tai­val­kos­ken eronnut kun­nan­joh­ta­ja tie­dot­tees­saan Kun­ta­leh­des­sä: "Minuun is­tu­tet­tiin pelon siemen"

Uimavedet: Katso Kalevan ui­ma­ran­ta­ko­nees­ta, kuinka puhdas vesi lä­hi­ran­nal­la­si on

Mainos: Kaleva Digin ke­sä­tar­jous: 17,90 € 3kk, vain tänään.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tut­ki­muk­ses­ta leik­kaa­mi­nen koh­dis­tui­si myös Oulun yli­opis­toon

Tutkimus ja koulutus ovat kärsineet pitkään EU-maiden julkistalouden kriisien seurauksena. Kurssia on nyt korjattu monissa maissa, kuten Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Suomessa käynnistettiin Sanna Marinin (sd) hallituksen myötä koulutuksen kunnianpalautus varhaiskasvatuksesta yliopistoihin. Hyvän vauhdin uhkaa nyt katkaista suunnitelmat leikata tieteeseen ja tutkimukseen suunnattua rahoitusta.

Hallituspuolueet kiistelevät parasta aikaa, mitä keväällä budjettiriihessä todella tapahtui. Ministeri Antti Kurvinen (kesk.) suhtautuu kiistaan ”stoalaisella ja pohjalaisella tyyneydellä”. Hyvä, jos tyyneydellä saadaan muutos asiaan, huonoa, jos mitä tärkein tulevaisuuskysymys jää ratkaisematta.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko on niinikään luvannut tiederahoitukseen ratkaisua. Tulevat viikot ovat siten toivoa täynnä.

Suomen Akatemian kautta käynnistyvän tutkimuksen rahoitus olisi kevään päätöksen myötä pienenemässä 51 miljoonalla eurolla Veikkaus-varojen pienenemisen takia. Jos suunnitelma toteutuisi, uutta tutkimusta olisi pian mahdotonta käynnistää, vaikka Suomen Akatemian asiantuntijat olisivat antaneet täydet pisteet hakijalle. Näin yhä useampi tutkimus jäisi rahoittamatta ja tutkija työllistymättä.

Rahoituskiista sai alkunsa kevään kehysriihestä, kun hallitus päätti olla korvaamatta edunsaajille syntyneen Veikkauksen rahoituksen aukkoa täysimääräisesti. Kun kehyksiä ei saa rikkoa eikä muiden edunsaajien etuihin uskallettu puuttua, uhkasi arjessa etäinen Suomen Akatemia jäädä sijaiskärsijäksi.

Tiedän omasta kokemuksesta ministerinä, että kevään budjettiriihessä ministerit keskittyvät yleensä oman ministeriönsä rahojen vartioimiseen, joskus myös kokonaisuuden kustannuksella. Suomelle ydintärkeän tutkimuksen vartiointia ei hoidettu tarpeeksi hyvin, mutta onneksi demokratia pystyy korjaamaan virheitään.

Suomen Akatemian näinkin suuret leikkaukset olisivat kohdistuneet tietenkin myös Oulun yliopistoon ja Lapin yliopistoon.

Yliopistomaailmassa rahoituksen ennustettavuus on erityisen tärkeää ja epävarmuus rahoituksen suhteen myrkkyä. Leikkaukset rahoitukseen jättävät aina jälkeensä. Emme saa lisää ja jopa menetämme herkästi huippuosaajia, jos maine epävarmoista tulevaisuuden näkymistä vahvistuu.

Nyt esitetyt leikkaukset olisivat olleet erityisen kohtalokkaita nuorille tutkijoille ja tohtorikoulutettaville. Sanon imperfektissä, koska uskon että tiedeleikkauksista luovutaan.

Tutkimus ja koulutus ratkaisevat Suomen ja Euroopan tulevaisuuden. Tiede on kaikkien innovaatioiden perusta. Onko ylipäätään tärkeämpää kuin osaamisen tason parantaminen kaikilla tasoilla? Sivistys on jo sinänsä itseisarvo.

Koulutus ja sivistys ovat paras lääke myös populismia ja ääriliikkeitä vastaan. Kun tietää enemmän, luulee vähemmän.

Liisa Jaakonsaari

Oulun yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja