Presidentinvaalien lähestyessä epävarmojen äänestäjien määrä on gallupeissa lisääntynyt.
Ylen torstaina julkaistun tuoreen presidenttikyselyn mukaan vaalien ensimmäisen kierroksen ehdokkaan valitsi vain 76 prosenttia vastaajista.
Kyselyn mukaan kannastaan epävarmoja vastaajia on huomattavasti enemmän kuin edellisissä tutkimuksissa.
Vaalitutkija ja valtiotieteiden tohtori Jussi Westinen sanoo STT:lle, että äänestäjien viime hetken päätökset eivät ole mitenkään harvinaisia.
– Eduskuntavaalien yhteydessä noin viidesosa äänestäjistä päättää puolueen samana päivänä tai joitakin päiviä ennen äänestämistä, hän huomauttaa.
Se, että epävarmojen äänestäjien määrä on lisääntynyt joulukuusta, kertoo kuitenkin asetelmien tiivistymisestä, Westinen arvioi. Kärjessä olevan Alexander Stubbin (kok.) kannatus on laskenut, Jussi Halla-ahon (ps.) noussut eikä vihreiden tukeman Pekka Haavistonkaan toinen kierros ole kirkossa kuulutettu.
Kannatuslukuja selittää osaltaan puolueiden kannattajien tiivistyminen omien ehdokkaidensa taakse. Vaikka presidentinvaalit ovatkin enemmän henkilövaalit, on niissäkin puoluekannalla merkitystä, Westinen sanoo.
Jos katsoo aiempia presidentinvaaleja, niin esimerkiksi vuosina 2012, 2006 ja 2000 noin 40 prosenttia äänestäjistä totesi ehdokkaan puoluekannan vaikuttaneen ratkaisevasti tai melko paljon.
– Jokainen ehdokas lähtee siitä, että saisi oman puolueen kannattajat taakseen. Halla-ahon nousua on selittänyt se, että perussuomalaiset ovat vaalien lähestyessä ryhmittyneet oman pitkäaikaisen suosikkinsa taakse, hän sanoo.
Sama ilmiö on näkynyt esimerkiksi Stubbin suhteen, Westinen sanoo. Sen sijaan sosiaalidemokraattien puoluekannatus ei ole vastannut Jutta Urpilaisen (sd.) kannatuslukuja. Ylen gallupin mukaan Urpilaista äänestäisi viisi prosenttia vastaajista.
Westisen mukaan Urpilaisen kannatuksessa näkyy se, että SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaiden välillä käydään enemmän harkintaa, jolloin SDP:tä kannattavien äänet ovat tässä tilanteessa menossa Haavistolle.
– Tässä näkyy taktisen äänestämisen kuvio. Äänestäjillä on joukko puolueita, joiden välillä harkintaa tehdään. Se on yleensä ideologisesti tietty koherentti ryhmä, Westinen sanoo.
Äänestysvilkkaus voi nousta
Jos vaaleja johonkin pitää verrata, niin vuoden 1994 vaaleihin, Westinen sanoo.
– Nytkään vaaleissa ei ole mukana istuvaa presidenttiä. Lisäksi myös silloin oli arvaamaton ensimmäinen kierros. Elisabeth Rehn oli vielä ennakkoäänien perusteella jäämässä toiselta kierrokselta pois, mutta nousi vaalipäivänä niin suosituksi, että pääsi toiselle kierrokselle.
Hän arvioi, että jännittävä tilanne voi näkyä äänestysvilkkauden nousussa esimerkiksi viime presidentinvaaleihin verrattuna. Tuolloin pohdittiin, tuleeko presidentinvaaleissa edes toista kierrosta istuvan presidentin Sauli Niinistön ylivoimaisen suosion vuoksi.
– Olisi loogista, että äänestysvilkkaus nousisi jonkin verran kuuden vuoden takaisesta, koska asetelmat ovat paljon kiinnostavammat.
Stubb kärjessä, kannatus laskussa
Ylen kyselyyn vastanneista 27 prosenttia kertoi kannattavansa Stubbia, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän Ylen joulukuiseen kyselyyn verrattuna. Haavistoa kannatti edelleen 23 prosenttia vastanneista.
Kolmanneksi Ylen kyselyissä noussut Halla-aho nosti kannatustaan kahdeksan prosenttiyksikköä 18 prosenttiin. Keskustan ehdokkaan Olli Rehnin kannatus kasvoi kyselyssä kahdella prosenttiyksiköllä 14 prosenttiin.
Vasemmistoliiton Anderssonia äänestäisi seitsemän prosenttia vastaajista, sosiaalidemokraattien Urpilaista viisi prosenttia ja valitsijayhdistyksen ehdokas Mika Aaltolaa 3 prosenttia vastaajista.
Sari Essayahin (kd.) kannatus jäi kahteen prosenttiin ja Liike Nytin Harry Harkimon prosenttiin.