Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tur­val­li­nen koulu on nuoren hy­vin­voin­nin perusta

Tuore Nuorisobarometri muistuttaa tärkeästä asiasta: nuoret kokevat arjessaan paljon paineita. Opinnot, ihmissuhteet ja tulevaisuus kuormittavat monia. Myös turvattomuuden kokemukset ovat kasvaneet merkittävästi. Nuorille on tärkeää kokea kuuluvansa johonkin yhteisöön ja tulla hyväksytyksi omana itsenään.

Kouluilla ja oppilaitoksilla on keskeinen rooli nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, sillä nuoret viettävät niissä suuren osan arjestaan. Koulun ilmapiiri vaikuttaa suoraan nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja osallisuuden kokemukseen.

Barometrin mukaan nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa useilla eri toimenpiteillä. Näistä keskeisiä ovat pitkäjänteiset panostukset koulutukseen ja kasvatukseen, mielenterveyspalveluihin sekä nuorisotyöhön. Barometri korostaa myös, että jokaisen nuoren on tärkeää tulla kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi arjessaan kaikkien aikuisten toimesta. Nuorella tulisi olla vähintään yksi turvallinen aikuinen elämässään, ja lisäksi nuorten osallisuutta on vahvistettava.

"Turvallinen oppimisympäristö edellyttää fyysisen turvallisuuden lisäksi myös psykologista ja sosiaalista turvallisuutta."

Turvallinen oppimisympäristö edellyttää fyysisen turvallisuuden lisäksi myös psykologista ja sosiaalista turvallisuutta. Oppiminen on mahdollista vasta silloin, kun nuori tuntee olonsa henkisesti turvatuksi ja arvostetuksi ja uskaltaa tuoda esiin ajatuksiaan, kysymyksiään, virheitään ja huoliaan ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta tai vähättelystä.

Nuorella on oikeus kiusaamisesta, väkivallasta ja häirinnästä vapaaseen ympäristöön. Turvallinen arki rakentuu luottamuksellisessa ja kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa aikuiset tukevat ja suojaavat nuorta.

Turvallinen kouluyhteisö ei synny itsestään, vaan sen rakentaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Se tarkoittaa yhteisesti sovittuja toimintatapoja, tunne-, vuorovaikutus- ja turvataitojen systemaattista vahvistamista sekä selkeitä ja toimivia keinoja puuttua kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan. Keskeistä on myös se, että toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan aidossa yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa.

Yhtä tärkeää on seurata ja arvioida koulujen turvallisuutta säännöllisesti. Kun turvallisuuden kokemusta mitataan ja tarkastellaan systemaattisesti, voidaan tunnistaa kehittämistarpeita ajoissa ja suunnata toimenpiteitä vaikuttavasti. Näin voidaan varmistaa, että jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on mahdollisuus opiskella turvallisessa ja välittävässä oppimisympäristössä.

Kun turvallisuuteen panostetaan, se vahvistaa sekä oppimista että hyvinvointia. Turvallinen koulu on paikka, jossa jokainen voi keskittyä siihen, mikä on koulun tärkein tehtävä – oppimiseen ja kasvuun.

Turvallisuutta ja tunteita -hanke on Opetushallituksen rahoittama ja sen tavoitteena on ehkäistä kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa peruskouluissa.

Emilia Nurmela, Satu-Maaria Toppinen

hankkeen työntekijät, Oulu

Marjut Nurmivuori

Oulun perusopetus- ja nuorisojohtaja, hankkeen vastuullinen johtaja