Tuore tut­ki­mus: Läm­pi­mät ja pitkät syksyt han­ka­loit­ta­vat per­hos­ten sel­viy­ty­mis­tä talven yli

Uusi tutkimus antaa uutta tietoa siitä, miten syksyn olosuhteet vaikuttavat perhosten talvehtimiseen.

Tutkijatohtori Matthew Nielsen Oulun yliopistosta johti tutkimusta, jossa altistettiin lanttuperhosen (Pieris napi) koteloita eri lämpötiloille ennen talvea, mutta talvi- ja kevätolosuhteet pidettiin samana kaikille koteloille. Tukholman yliopistosta tutkimukseen osallistuivat myös Karl Gotthard ja Philipp Lehmann.

Lämpö pitää perhosten koteloiden aineenvaihdunnan aktiivisena talvehtimisen aikana, mikä kuluttaa energiaa. Koteloasteessa perhonen ei pysty syömään eikä siten voi täydentää energiavarastojaan.

– Kotelon massa on tärkeä tekijä selviytymisen kannalta. Kotelot menettivät massaa syksyn lämpöaltistusten aikana ja arvelimme, että tällä olisi seurauksia talven jälkeen. Meidät kuitenkin yllätti se, kuinka myöhään vaikutukset ilmenivät. Heti lämpöaltistuksen jälkeen suurin osa koteloista oli yhä elossa ja ne alkoivat kuolla vasta myöhemmin keväällä, Nielsen kertoo tiedotteessa.

Tärkeinä pölyttäjinä perhosten merkitys luonnossa on suuri. Ilmastonmuutoksen myötä syksyt pitenevät ja lämpenevät, minkä vuoksi on tärkeää ymmärtää, miten lepotilaan menevät hyönteiset sopeutuvat muuttuviin syksyihin ja mitkä niiden lopulliset seuraukset ovat, Oulun yliopiston tiedotteessa todetaan. Kuvassa lanttuperhonen (Pieris napi).

Kuva: Oulun yliopisto / Sami Kivelä

Vaikka lämpimien talvien vaikutuksia on tutkittu aikaisemminkin, Nielsenistä talvea edeltävien olosuhteiden vaikutusten tutkiminen on jäänyt liian vähäiseksi.

Ilmastonmuutos pidentää syksyn kestoa ja nostaa lämpötilaa, minkä vuoksi on tärkeää ymmärtää, miten lepotilaan eli diapaussiin menevät hyönteiset sopeutuvat muuttuviin syksyihin ja mitkä niiden lopulliset seuraukset ovat.

Tärkeinä pölyttäjinä perhosten merkitys luonnossa on suuri.

– Lämmin talvea edeltävä aika tarkoittaa, että aikuisten perhosten lukumäärä jää pieneksi seuraavana keväänä. Lanttuperhosella on useita sukupolvia vuoden aikana, joten niiden määrä voi palautua normaaliksi myöhemmin. Linnut ja muut ensimmäistä sukupolvea ravintonaan käyttävät lajit ehtivät kuitenkin jo kärsiä, Nielsen sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin Functional Ecology -julkaisussa maaliskuussa 2022.

Kaupungeissa asuvat perhoset menevät lepotilaan myöhemmin syksyllä

Tutkijatohtori Matthew Nielsen on tutkinut myös kaupungistumisen vaikutusta lepotilalle meneviin hyönteisiin.

Vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa Nielsen ja Oulun yliopiston akatemiatutkija Sami Kivelä vertasivat Helsingin ja Tukholman perhospopulaatioita maaseudun populaatioihin ja selvittivät, vaikuttavatko kaupunkien keinovalo ja muuttunut lämpötila perhosten lepotilan käynnistymisen ajoittumiseen.

Kivelä ja Nielsen havaitsivat, että kaupunkien perhoset menevät lepotilaan myöhemmin syksyllä, kun päivät ovat jo lyhyempiä. Tämä viittaa siihen, että perhoset ovat sopeutuneet kaupunkien maaseutua korkeampiin lämpötiloihin.

Lue lisää: Kau­pun­gis­sa per­hos­ten syksy on pidempi – ­so­peu­tu­mi­nen kau­pun­ki­ym­pä­ris­töön on pi­den­tä­nyt lant­tu­per­ho­sen ja ruu­tu­mit­ta­rin len­to­kaut­ta

Lepotilan lisäksi lanttuperhosten siipien väri vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Keväällä lentävien talvehtineiden yksilöiden siivet ovat tummempia kuin myöhemmin kesällä lentävien, luultavasti siksi, että perhoset lämpenisivät paremmin.

Parhaillaan Nielsen ja Kivelä tutkivat, sopeutuuko siipien värivaihtelu myös kaupunkien lämpöön.

–Alustavien havaintojemme perusteella näyttää siltä, että siipien väri on läheisesti sidoksissa lepotilaan, mutta tämä vaatii vielä lisätutkimuksia, Nielsen kertoo tiedotteessa.

Tutkijat selvittävät myös, vaihteleeko perhosten sopeutuminen kaupunkeihin eri puolilla Eurooppaa.