Kaupunkiympäristöissä perhosten lentokausi on pidentynyt ja päättyy myöhemmin kuin maaseutuympäristöissä. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan perhosten kaupunkipopulaatioissa on tapahtunut evoluutiota, jonka myötä päivänpituus on vaikuttanut yksilönkehitykseen niin, että perhoset siirtyvät talvehtivaan lepovaiheeseen, diapaussiin, myöhemmin kasvukauden kuluessa kuin maaseudulla.
Kaupunkiympäristöjen lämpimyys ja sen myötä pidentynyt kasvukausi ovat todennäköisimpiä selityksiä tälle evoluutiolle. Kaupungit ovat tyypillisesti ympäröiviä maaseutualueita lämpimämpiä. Toisaalta kaupunkien voimakas valosaaste voi johtaa harhaan eliöitä, jotka käyttävät päivänpituutta vuodenkierron ilmaisijana.
Työssä tutkittiin, miten kaupunkiympäristö vaikuttaa lanttuperhosen ja ruutumittarin lentokauden ajoittumiseen. Tutkijat käyttivät pitkäaikaisaineistoja seurantaohjelmista sekä kansalaistieteeseen perustuvista havaintotietokannoista. Tutkimukseen sisällytettiin havainnot Suomesta Helsingistä, Turusta ja Tampereelta sekä Ruotsista Tukholmasta, Göteborgista ja Malmösta sekä vertailukohdaksi maaseutuympäristöistä jokaisen kaupungin ympäriltä.
Tutkimuksessa yhdistettiin muun muassa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yö- ja päiväperhosseurannoissa kerättyjä maastohavaintoja Oulun yliopiston laboratoriossa tehtyihin kontrolloitujen kokeiden tuloksiin.
Sekä lanttuperhosen että ruutumittarin lentokausi oli tyypillisesti pidempi ja päättyi myöhemmin kaupunkiympäristössä kuin ympäröivällä maaseudulla.