Tilastokeskuksen tuore väestöennuste toi torstaina hiukan valoisampaa viestiä siihen alakuloiseen keskusteluun, jota meillä on käyty väestön ikääntymisestä, vähäisestä vauvamäärästä ja huoltosuhteen nilkuttamisesta.
Maailmanloppu näyttää siirtyvän tuonnemmaksi. Uuden ennusteen mukaan työikäisen väestön (15–64-vuotiaiden) määrä lisääntyisi Suomessa lähes 300 000 henkilön verran vuoteen 2040 mennessä.
Maan väkiluku taas kasvaisi nykyisestä 5,6 miljoonasta vuoteen 2040 mennessä kuuteen miljoonaan.
Pohjois-Pohjanmaan väkiluku nousisi vuoteen 2045 mennessä parilla kymmenellä tuhannella nykyisestä, mutta valtaosa alueen kunnista kirjaisi asukaskatoa. Vahvimmat näkymät ovat odotetusti Oulun seudulla.
Tilastokeskuksen trendiennuste pohjautuu nykyisyyteen ja lähimenneisyyteen sillä ajatuksella, että kehitys jatkuu entisellään. Tuleva todellisuus voi kuitenkin olla jotain kovin muuta, ja siksi väkilukuarviot voivat heittää ylös tai alas.
Joka tapauksessa Suomen väkiluvun oletettu kasvu perustuu runsaana jatkuvaan maahanmuuttoon. Ukrainalaisten sotapakolaisten ansiosta Suomi saa tänä vuonna muuttovoittoa ulkomailta 52 000 henkilön verran, ensi vuonna lukema olisi 45 000 ja siitä eteenpäin 40 000 vuodessa.
Maahanmuuttajalukuja voivat nytkäyttää kasvuun Ukrainan sodan tai muiden konfliktien ohella ilmastokriisi, jos ne sysäävät liikkeelle uusia pakolaisvirtoja. Toisaalta Suomeen saapuu tällä hetkellä runsaasti maahanmuuttajia myös työn takia. Väkeä tulee muun muassa Filippiineiltä, Sri Lankasta, Intiasta, Bangladeshista ja Kiinasta.
Esimerkiksi Oulussa intialaisia ja kiinalaisia asuu jo nyt kumpiakin yli 600, srilankalaisia ja bangladeshilaisia lähemmäs 400.
Syntyvyydestä ei ennusteen perusteella ole Suomen pelastajaksi. Arvion pohjana on laskelma, jossa naisten kokonaishedelmällisyysluku eli elinaikanaan synnyttämien lasten määrä pysyisi nykyisellään ennätysmatalassa lukemassa 1,26.
Trendin kääntämiseksi on viime viikkoina nostettu esiin nippu ehdotuksia. Sellaisia toi julki äskettäin esimerkiksi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
Syntyvyyskeskustelu on meillä kuitenkin valitettavan töksähtelevää ja erilaisten herkkyysreaktioiden täyttämää. Syvällisemmän pohdinnan sijaan keskustelu on myös vääntynyt opposition ja hallituksen nokitteluksi siitä, kuka hallitus tai mitkä puolueet ovat tilanteeseen eniten syyllisiä.
Syntyvyyden saaminen nousuun vaatii epäilemättä keinoja julkiselta vallalta, mutta selvästi kyse on laajemmasta ajattelu- ja elämäntavan muutoksesta.
Poliitikot voivat päätöksillään edistää lapsimyönteisyyttä. Minkään hallituksen on kuitenkin mahdotonta vaikuttaa siihen, jos nuoret ihmiset eivät löydä itselleen sopivan tuntuista puolisoa tai he epäilevät jaksamistaan taikka kehonsa kestävyyttä, tai juuri niihinkään huoliin, jotka liittyvät yleiseen maailmantilaan.