Perheet: Tut­ki­jat häm­mäs­te­le­vät syn­ty­vyy­den nousua pan­de­mian kes­kel­lä

Vanhat kuvat: Ku­nin­gat­ta­ren vie­rai­lu, va­laan­lui­ta ja pom­mi­kuop­pia Ai­no­las­sa

Tuleva jäl­ji­tys­so­vel­lus ei kerro vi­ran­omai­sil­le käyt­tä­jän ko­ro­na-al­tis­tuk­ses­ta – "Koo­dis­ta ei voi millään tavalla seu­ra­ta, kuka on ky­sees­sä tai missä hän on kul­ke­nut"

Tietoturva on tekijöiden mukaan avain siihen, että sovellus on mahdollisimman houkutteleva.

Helsinki
Koronajäljitykseen tarkoitettu puhelinsovellus on tulossa reilun kuukauden kuluttua suomalaisten käyttöön. Kuvituskuva.
Koronajäljitykseen tarkoitettu puhelinsovellus on tulossa reilun kuukauden kuluttua suomalaisten käyttöön. Kuvituskuva.
Kuva: Tiina Mäntykivi

Suomalaisilla pitäisi olla reilun kuukauden päästä saatavilla kännykkäsovellus, joka kertoo käyttäjälleen, jos tämä on altistunut uudelle koronavirukselle.

Sovellusta valmistaa teknologiayritys Solita. Sille sovelluksen teknistä toteutusta suurempi haaste on, että sovellus uskalletaan ja osataan ottaa käyttöön.

– Jotta saisimme tarpeeksi hyötyä tästä sovelluksesta, meidän suomalaisten tulisi uskaltaa ladata sovellus, sanoo Solitan terveys- ja hyvinvointitoimialan johtaja Risto Kaikkonen.

Älypuhelimiin ladattavan sovelluksen on tarkoitus auttaa jäljittämään koronavirukselle altistuneita. Se toimii lähettämällä bluetooth-yhteydellä lähiympäristön toisiin puhelimiin anonyymia seurantakoodia.

Jos sovelluksen käyttäjä sairastuu, hän voi lähettää oman koodinsa Kelan hallussa olevaan taustajärjestelmään. Muissa puhelimissa sovellukset vertaavat järjestelmään lähetettyjä koodeja niihin, joita ne ovat itse kohdanneet. Jos yhteys löytyy, käyttäjä saa tiedon mahdollisesta altistumisesta puhelimessa ja ohjeet jatkotoimia varten.

Tietoturva on olennainen osa koronasovelluksen houkuttelevuutta. Teknologia-asiantuntija Sami Köykkä Solitalta kertoo, että koodit ovat satunnaisnumeroita, joista ei voi tunnistaa käyttäjää. Ne poistuvat automaattisesti kolmen viikon jälkeen.

– Koodista ei voi millään tavalla seurata, kuka on kyseessä tai missä hän on kulkenut. Edes THL tai sovelluskehittäjä eivät saa tätä tietoa, Köykkä painottaa.

Vastaava sovellus käytössä useissa maissa

Kohtaamistiedot sijaitsevat käyttäjän puhelimessa yhden ison keskustietokannan sijaan. Myös koodien vertailu tapahtuu itse puhelimissa. Kyseessä on käyttäjien yksityisyydensuojaa kunnioittava hajautettu periaate.

Sovellus ei kerro virukselle altistuneelle, missä ja milloin altistuminen tapahtui – saati sitten, keneltä mahdollinen tartunta voisi olla peräisin.

– Euroopassa vaikuttaa hyvin pitkälti siltä, että nämä hajautetut järjestelmät ovat niitä, joita ihmiset ovat suostuneet ottamaan käyttöön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho sanoo.

Solitan sovellusta vastaava järjestelmä on käytössä esimerkiksi Sveitsissä, Italiassa ja Latviassa. Sen sijaan Norjan hallinto päätti lopettaa maan oman sovelluksen käytön. Siellä tiedot kerättiin nimenomaan keskitetysti.

Sovellus ei korvaa jäljittäjiä tai tee karanteenipäätöksiä

Hajauttaminen antaa käyttäjälle paljon valtaa. Sovellus ei lähetä tietoja viranomaisille ilman hänen lupaansa. Jos käyttäjä saa tiedon altistumisesta, kukaan muu ei saa automaattisesti tietää siitä.

THL:n Yrttiaho huomauttaa, että altistunut voidaan yhä löytää myös perinteisen jäljitystyön avulla. Sovelluksen tarkoitus ei olekaan korvata terveydenhuollon henkilökuntaa.

– Tämä on yksi työkalu lisää siihen, että olemme yhteiskuntana paremmin varautuneet mahdolliseen toiseen aaltoon. Jos toinen aalto tulee, pystymme jatkamaan mahdollisimman normaalia elämää, ja erilaisia rajoitustoimenpiteitä tarvitaan vähemmän, hän sanoo.

Sovellus ei anna koronadiagnooseja tai jaa karanteenipäätöksiä. Ne ovat yhä terveydenhuollon ammattilaisten tehtäviä. Sovelluksen on vain tarkoitus nopeuttaa altistuneen hakeutumista terveydenhuollon piiriin.

– Pienemmälläkin käyttäjämäärällä voidaan saavuttaa nopeammin altistuneita ja vähentää siten taudin leviämistä.