Donald Trumpin paluu presidentiksi tammikuussa 2025 jakaa mielipiteet. Kauppalehti (26.2.) kutsui hänen aikeitaan "synkäksi suunnitelmaksi", ja professorit huutavat hätää.
Miksi? Hän ei ole Unkarin Viktor Orbánin kaltainen vallan hamuaja, joka nojaa kansallismielisyyteen. Trump on liikemies, kiinteistösijoittaja ja diilien tekijä, joka lupaa laittaa Yhdysvallat kuntoon talouden ja työpaikkojen kautta – sentään toivottavampi tapa kuin historian vallankumoukset. Länsimaissa, myös Suomessa, byrokratia on paisunut liki 80 vuotta ja syö liikaa verorahoja. Miksei hän saisi pöyhiä sitä?
Trump näkee valtion kuin yrityksen: tehottoman ja saneerausta kaipaavan. Hän leikkasi veroja ja sääntelyä 2017–2021, ja talous kasvoi ennen pandemiaa. Nyt hän ehdottaa lisää – kaksi sääntöä pois jokaista uutta kohti, tulleja (10–20 prosenttia tuonnille, jopa 60 prosenttia Kiinalle) ja liittovaltion virastojen, kuten EPA:n, kutistamista.
Suomessa tunnistamme ongelman: julkinen hallinto nielee järjettömän osan tuloista, ja yrittäjä hukkuu sääntöviidakkoon. Trumpin lupaus tuntuu siltä, että joku vihdoin uskaltaa leikata turhuudet.
Mutta huoli kasvaa. Byrokratia on aina taakka, mutta sen raju purku voi kostautua. Säännöt syntyivät aikanaan syystä, muun muassa saasteiden ja hyväksikäytön estämiseksi, vaikka nyt ne usein vain hidastavat. Trumpin tapa ohittaa kongressi ja oikeuslaitos, puhuen "vihollisista" ja vaalien "varastamisesta", muistuttaa autoritaarisuutta. Tullit taas nostavat hintoja ja uhkaavat kauppasotaa – Suomi, vientimaa, kärsisi siitä.
Trumpin keino on fiksumpi kuin sodat, mutta ei riskitön. Suomessakin byrokratiaa voi keventää – digitalisaatio on osoittanut sen – ilman demokratian horjuttamista. Hänen visionsa voi piristää Amerikkaa, mutta ilmastokriisi, eriarvoisuus ja liittolaisten hämmentäminen voivat olla kova hinta. Liikemies ei aina tajua 330 miljoonan ihmisen tarpeita. Meilläkin olisi opittavaa, mutta toki maltillisemmin.
Mika Rautio
diplomi-insinööri, toimitusjohtaja, Oulu