Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on allekirjoittanut asetuksen, jolla jatketaan Venäjälle jo ennen Ukrainan sotaa asetettuja pakotteita vuodella.
Asiasta ovat kertoneet muiden muassa venäläinen uutistoimisto Tass sekä ukrainalaismediat Ukrinform ja Kyiv Independent. Yhdysvaltain hallinto on myös julkaissut asiakirjan kuluneella viikolla.
Pakotteet määräsi alun perin Yhdysvaltain edellinen presidentti Joe Biden, vajaa vuosi ennen kuin Venäjä käynnisti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.
Ne esiteltiin Venäjän jatkuvien kyberhyökkäysten, Yhdysvaltojen demokratiaan puuttumisen, toisinajattelijoiden ja toimittajien vainoamisen sekä kansainvälisen oikeuden rikkomisen takia. Sodan alettua pakotteita laajennettiin.
Kiivasta diplomatiaa
Trump on yrittänyt viime aikoina kiivaasti saada aikaiseksi aselepoa Ukrainaan diplomatialla, mutta tuloksetta. Yhdysvaltalaisen uutismedia Axiosin mukaan Trump saattaa asettaa Venäjälle myös uusia pakotteita, ellei aselepoa saada aikaiseksi huhtikuun loppuun mennessä.
Axiosin mukaan asiasta ovat kertoneet sille sen omat lähteet, joiden mukaan Trump voi joko määrätä asiasta asetuksella tai pyytää kongressia säätämään lain asiasta. Trump on sanonut myös olevansa ärsyyntynyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin Ukraina-kommenteista, Axios kirjoitti.
Aloitettuaan toisen virkakautensa tammikuussa Trump on lähettänyt erityislähettiläänsä Steve Witkoffin tapaamaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin peräti kolme kertaa keskustelemaan Ukrainan sodan lopettamisesta. Keskustelujen sisällöstä ei ole kerrottu paljoakaan julkisuuteen.
Witkoffin ja Putinin viimeisin tapaaminen järjestettiin perjantaina Pietarissa, mistä Witkoff matkusti Omaniin neuvottelemaan Iranin ydinaseohjelmasta.
Koskee kaikkia pakotteita
Trumpin allekirjoittama asetus koskee kaikkia Yhdysvaltojen huhtikuusta 2021 lähtien Venäjälle asettamia pakotteita. Pakotteita on Venäjän hyökkäyssodan aikana asteittain laajennettu useamman kerran vaikeuttamaan rahaliikennettä Venäjälle ja hillitsemään maan sotatoimia Ukrainassa.
Pakotteet kohdistuvat Venäjän viranomaisiin, maan sotateollisuuteen, yrityksiin sekä esimerkiksi ulkomaisiin pankkeihin, jos niillä on rahaliikennettä pakotteiden piirissä olevan henkilön tai pankin kanssa.
Viimeksi pakotteita tiukennettiin tammikuussa asettamalla lisärajoituksia Venäjän öljy-, kaasu- ja pankkisektorille. Viime vuoden kesäkuussa pakotelistalle lisättiin jopa satoja uusia kohteita myös Venäjän ulkopuolella kuten Kiinassa, Turkissa, Etelä-Afrikassa ja Arabiemiraateissa, joiden kautta Venäjä kiersi pakotteita.
Yhdysvaltojen vienti maahan on lähes pysähtynyt, poikkeuksena esimerkiksi tietyt lääketieteelliset tuotteet, kuten rokotteet.
